Rajavillien naisjoukkue päätti lätkästä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja osallistua molempiin kisoihin, kun kerran samalle suunnalle mennään. Perjantaina pakattiin autoon kaikenlaista kisakamaa molempiin kisoihin lampuista ja fillareista lähtien. Mielenkiintoinen viikonloppu tiedossa, sillä rogainingin ja seikkailukisan väliin jäisi hyvällä tuurilla nelisen tuntia aikaa nukkua. Lisäksi toinen joukkueen jäsenistä ei ollut ikinä kokeillut yösuunnistusta eikä osallistunut seikkailukisaan. Lisäksi yksi jännityksen aihe oli, kuinka pahan tappelun säestyksellä tämä sisaruspari pääsee kisoista läpi.
Rajavillit 2: Yörogaining ja 3h sarja
Somerniemelle ehdittiin hyvissä ajoin suunnittelemaan reittiä rogainingiin. Alustavista tiedoista poiketen mittakaava oli 1:25 000, eikä 1: 50 000, onneksi. Kartta oli kahdessa osassa, todettiin heti alussa että lähdön puoleinen karttalehti riittää meille. Lähdettiin noin 12km suunnitelmalla 3h sarjaan, ja lopussa hyvä lisälenkin mahdollisuus jos aikaa jää. Matkaan startattiin klo 22 lamput päässä, valoja ei tosin vielä lähdössä tarvinnut.
 |
| Reitin suunnittelun jälkeen oli hyvää aikaa nauttia ilta-auringosta ennen starttia |
Alku lähti todella lupaavasti kun heti ensimmäinen rasti oli pari sataa metriä pidemmällä polkua pitkin kuin mitä kartta kertoi. Pienellä arpomisella rasti 135 kuitenkin löytyi polun varresta ja päästiin leimaamaan ko. rasti ensimmäisenä. Pienellä erimielisyydellä kohti seuraavaa rastia 136, joka kuitenkin jäi hyvin haaviin. Matka jatkui rastien 127-44-53-115 kautta. Alkumatka oli opettelua kartan suhteen ja muutama enemmän ja vähemmän komea pummi tuli matkalla. Tämän jälkeen päästiin taas ison tien tuntumaan ja rastit napsuivat kohdalle mukavaa tahtia. Tien molemmin puolin haettiin rastit 138 ja 39, jonka jälkeen lähdettiin peltojen keskeltä kurvaamaan takaisin kohti lähtöpaikkaa rastien 52-54-60-120 kautta. Kahden ensimmäisen tunnin aikana lamppua tarvittiin lähinnä kartan lukuun pimeämmissä metsäpaikoissa, sen jälkeen ilman valoa ei pärjännyt.
Viimeinen tunti pyörittiin lähellä kilpailukeskusta hakemassa kaikki lähialueen rastit. Matkalla oli tarkistettu, että rasteilla ei ole heijastimia, mikä saattaa vaikeuttaa niiden löytämistä. 126 ja 36 löytyivät hyvin tien laitaa pitkin seilatessa. Sen jälkeen lähdettiin lampien ja harjujen alueelle hakemaan viimeisiä rasteja 117-134-137-133. Tai ainakin suunnitelma oli edellä mainittu, jota jouduttiin hieman muuttamaan kun ei rasti 137 meinannut osua sitten millään kohdalle. Ja rastimääritteet olivat suorastaan selkeät: Määritettä hyppyrimäki ja sitä rastia etsittiin pitkään, eikä oltu ainoita. Ensimmäisellä kierroksella etsittiin alastulorinnettä lammen puolelta, sitten tähyiltiin mäen päälle mäkitornin toivossa. Ei auttanut. Välillä käytiin hakemassa vielä viimeiseksi jäänyt rasti 133 ja palattiin etsimään hyppyrimäkeä. Karttakaan ei kauheasti auttanut, sillä kyseinen rastiympyrä oli keskellä Somerniemi- tekstiä. Tien vieressä kilpailukeskukseen kävellessä läheltä 137 rastiympyrää oli aikamoinen monttu ja pusikko, jonka keskeltä Anniina onnistui bongaamaan sen puuttuvan rastin. Ei muuta kun kauheella vauhdilla leimaamaan ja kiireesti karkuun kohti maalia. Maalissa kuultiin, että kyseinen pusikko on joskus aiemmin ollut alastulorinteen monttu.
Alun omien pummien, rastien väärän sijainnin ja pienen joukkueen sisällä vallinneen erimielisyyden jälkeen homma lähti toimimaan yllättävän hyvin. Maaliin päästiin sopuisasti kaikki ne rastit haettuina, jotka oli suunniteltukin. Matkaa kertyi suunnitellun 12km sijasta lähes 18km ja pisteitä kerättiin 108, mikä oikeuttaa 3h sarjassa jaettuun 2. sijaan. Jaettu sija tässä tapauksessa, kun aikoja ei ole merkitty tuloksiin.
 |
| Iltapalaa ennen nukkumaan käymistä, kuvassa meidän arvontapalkinnot nuo pienet pinkit pussukat sisältöineen :) |
Maalissa heti pieni tankkaus eli suolakurkkuja, sipsejä ja mehua naamariin. Peseytyminen oli lammen rannalla, ei kun suunnistuslamppujen valossa uimaan. Harmi kun ei kuuta näkynyt. Yön vietimme teltassa ja nukkumaan selvisimme joskus 02 maissa, kun pieni iltapala oli syöty. Toinen kisaaja nukahti korvatulppien turvin ennen 02.30, toinen kuunteli 5h rogainingin maaliintulon klo 03 ja autojen lähdön parkkialueelta tuntia myöhemmin.
Tuulonen Adventure
Herätys oli ennen kuutta aamulla. Yllättävän pirteä olo vain parin tunnin yöunien jälkeen. Ihana yllätys oli, kun rogainingin järjestäjät tulivat kutsumaan aamupuurolle kun oltiin telttaa pakkaamassa pois. Ajomatkaan kohti seuraavaa kilpailukeskusta meni vajaat pari tuntia aikaa ja aamupalaa syötiin lähellä Tuulosta. Kisapaikalle ehdittiin sopivasti. Reput sekä pyörät kuntoon, ja karttateline kiinni fillariin ennen materiaalin noutamista. Kerrankin seikkailukisassa mennään vain yhdellä kartalla. Reitti vaikutti selkeältä, jättäen kuitenkin muutamia kenkkuja valintoja varsinkin pyöräosuudelle, pitkää kiertoa tai umpimettää fillarilla. Lopuksi reittisuunnitelma, kartta ja reittikirja muoviin ja kaikki oli valmista lähtöön.
Työnjako oli tehty jo valmiiksi ennen kisaa. Sain luvan kanssa omia kartan itselleni, osittain myös sen takia että miun pyörässä oli karttateline. Anniinan tehtävänä oli peesata sujuvasti reittikirjan kanssa. Melonta voi olla ennakkoaavistelujen mukaan meille se heikon lenkki, kun toinen ei oo aiemmin inkkaria melonut. Onneksi kuntosarja, niin reitin ja matkan ei pitäisi olla ihan mahdoton viime öisen rogainingin jälkeen.
 |
| Joukkue hetki ennen starttia |
Lähtö tapahtui koulun kentältä, jossa ensimmäinen tehtävä ”numerot” suoritettiin. Kentällä oli iso 10x10- ruudukko, jonne oli sijoiteltu numeroitu jokaiseen ruutuun. Tehtäväkyltissä oli samainen ruudukko paperilla, ja sinne tänne oli sijoiteltu aakkosia A:sta G:hen. Mallin mukaan piti löytää aakkosia vastaava numero ja käydä tarkistuttamassa järjestäjällä oikea numerosarja. No, alkuun tehtävä vaikutti aika simppeliltä, mutta kummasti meni rivit sekaisin ja numerot olivat hieman piilossa nurmikolla. Siinä vaiheessa kun porukkaa alkoi valua pyörille ja kohti seuraavaa rastia, eikä omat numerot olleet järjestyksessä, alkoi tympimään. Viidennen kieltävän vastauksen jälkeen kävimme molemmat tarkistamassa kaikki numerot, tehtiin viimeisiä muutoksia ja ehkäpä 7. tarkistuskierros toden sanoi tällä kertaa. Aikaa meni sellaiset 15min, kun nopeimmat lähtivät alle puolessa siitä ajasta.
 |
| Joukkueet ryhmittäytyneet lähtöviivalle odottamaan lähtölaukausta. Kuva: Urheiluseura Kunnon Urhot |
 |
| Numerotehtävän mallitauluilla oli ruuhkaa. Kuva: Urheiluseura Kunnon Urhot |
 |
| Ja hässäkkää riitti joukkueiden säntäillessä ympäri kenttää numeroita etsimässä. Kuva: Urheiluseura Kunnon Urhot |
Hypättiin fillarin selkään ja suunta oli yhden pyörärastin kautta melontaan. Kärkijoukko olikin porukassa pummannut ekaa fillarirastia ja saapuivat siis vastakkaisesta suunnasta yhtä aikaa leimaamaan, josta päästinkin sitten jatkamaan yhdessä letkassa melonnan lähtöpaikkaan. Melottiin Hietasalon saareen, jätettiin kanootit sinne ja juostiin muutama rasti, sekä uitiin yksi. Ensimmäiselle juoksurastille tehtiin sellainen pummi, ettei oo vielä tänä kesänä toista samanlaista nähty. Muita juoksi samaan suuntaan, kunnes jossain vaiheessa alkoi hälytyskellot soimaan. Pikaisen joukkueen sisäisen palaverin ja läksytyksen jälkeen suunta väärästä niemestä takaisin kohti rastia. Muut suunnistusrastit löytyi hyvin, ja pääsinpä vielä virkistäytymään uimalla rastille keskellä lahdenpoukamaa. Sieltä takaisin kanootille ja meloen kaksi seuraavaa rastia.
Melonnassa ei yhteinen sävel meinannut löytyä jäsenten kesken ja järvi raikui joukkueen sanallisissa yhteenotoissa. Eräs ohi melonut vanhempi miesjoukkue tuumasi: ” Hyvä tytöt, ei teillä ole enää kuin 20 rastia yhdessä jäljellä”. Ilmeisesti vaikutti meininki siltä, ettei yhdessä maaliin asti päästä. Ihanan melontaosuuden kruunasi rankka kaatosade, joka jatkui pyöräilyn alkupuolelle.
Pyörän selkään päästessä joukkueen jäsenten välit korjaantuivat kuin itsestään. Märissä vaatteissa pyöräillessä meinasi tulla vilu. Pari rastia tien ja polkujen kautta, välillä 12-13 puskettiin fillarit olalla n. 400m matkan umpimetsässä ja hakkuuaukolla. Vaikka reitti oli hieman hankalahko, jälkeenpäin tehty tarkistus väliajoista näytti meille nopeinta aikaa kyseiselle välille :) Rastilla 14 jätettiin fillarit huilaamaan ja matkaa jatkettiin juosten kalliokierrokselle ja nimensä mukaan kaikki rastit oli sijoitettu mäkien laelle. Saaren suunnistusosuuksilla ensimmäistä kertaa herännyt toive pitkistä housuista tai suunnistussukista nosti jälleen päätään risujen ja vadelmapensaiden raapiessa sääriä. Mutta eipä sille mitään enää mahtanut, eteenpäin oli mentävä. Kalliokierroksen rastit osuivat hyvin kohdalleen ja takaisin pyörillä totesimme tilanteen, että jäljellä on lähes yhtä paljon pyöriä kuin mitä siellä oli sinne saapuessa. Viimeinen pyöräilypätkä vesisateessa vauhdilla takasin koulun kentälle, jossa odotti kilpailun toinen tehtävä ”tiilet”. Tehtävänä oli kävellä neljää tiiltä käyttäen lentopallokenttä päästä päähän, ilman että kumpikaan joukkueen jäsenistä koskee maahan. Tehtävä sujui tasapainoillen ilman ongelmia ja viimeiselle suunnistusosuudelle lähtiessä tuli tilannetieto neljännestä sijasta sillä hetkellä. Kolmospari vilahti muutaman sadan metrin päässä edessä, joka aiheutti kartanlukijalle hurjaa tutinaa ja aikamoista epävarmuutta. Tahto kolmostilalle oli kova!
Energiageeliä vielä naamariin sekä pikainen tsemppaus omista suunnistustaidosta joukkueen sisällä ja sitten vaan päättäväisesti jatkamaan. Ensimmäinen rasti osui ihan kohdalleen hyvällä valinnalla harjua pitkin. Samaa harjua mentiin toiselle rastille edellä lähteneen joukkueen leimatessa samanaikaisesti. Heidän jäädessä miettimään reitin valintaa, me säntäsimme kovaa vauhtia takaisin tulosuuntaan ja sieltä polkua pitkin tielle. Vielä olisi yksi rasti kentän takana ja maaliin. Tiellä alkoi juoksu tekemään tiukkaa ja jalkakramppi iski toisen kilpailijan riesaksi koko loppumatkalle. Hyvällä tsempillä viimeiselle rastille ja maaliin sijalla kolme!! :) Pystyttiin murtautumaan naisjoukkueella miesten rintamaan ja mahdollisesti palkinnoille!
 |
| Tiilitehtävästä kohti viimeistä suunnistusosuutta. Kuva: Urheiluseura Kunnon Urhot |
 |
| Maalissa :) Kuva: Urheiluseura Kunnon Urhot |
Ilo ei tosin kestänyt kauaa, sillä leimantarkistuksessa todettiin puuttuva leima kanootinjättöpaikalta ja aikasakkoa 30min. Harmillista, koska rastilla on kuitenkin käyty. Loppusijoitukseksi määräytyi 16. sakon jälkeen, joukkueita matkaa starttasi 33. Kaiken kaikkiaan olimme kuitenkin erittäin tyytyväisiä suoritukseen siihen nähden, että 3h rogainingin ja muutaman tunnin yöunien jälkeen pääsimme hyvällä fiiliksellä melkein neljän tunnin seikkailukisassa maaliin sijalla 3. Väliajoissa näkyy, että suunnistusosuudet olivat ehdottomasti meidän vahvuus; niissä väliajat 10 parhaan joukossa jatkuvasti, muutamia nopeimpia aikoja kellotettiin myös. Väliajoista näki myös sen, minkä pystyi jo arvaamaan, ettei alun numerohässäkkä ja melonta oikein kuuluneet tämän sisarustiimin vahvuuksiin. Mutta tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. :) Kaiken kaikkiaan hienoja onnistumisen elämyksiä, upeita maisemia ja hyvää kisatunnelmaa täynnä oli tämä viikonloppu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti