MuddyX -polkupyörärogainingeja on järjestetty Oulun seudulla jo useamman vuoden ajan. Sama konsepti tuotiin etelän kammenpyörittäjien ihmeteltäväksi ensimmäisen kerran viime syksynä ja huhtikuun viimeisenä viikonloppuna oli vuorossa historian toinen MuddyX south. Tällä kertaa mukana oli myös Rajavillien edustusta Johannan, Marjan ja Antin startatessa neljän tunnin rastijahtiin Mäntsälän maastopyöräilymaastoihin Hirvihaaran hiihtokeskuksesta.
Aikaa reitinsuunnitteluun oli tunti ja osa siitä kului totutusti varustesäädöissä ja hetkeä ennen lähtöä jaettavan bonustehtävän ihmettelyssä. Reitti kehittyi melko nopeasti vastapäivään kiertäväksi jolloin lopussa olisi vielä hyvä mahdollisuus pelata aikaa viimeisten rastien kanssa. Reitin pituuden mittaaminen jäi tekemättä koska pyörällä etenemisnopeuden arviointi on etukäteen hankalaa. Sen sijaan merkkasin reitin puolivälin jossa olisi siis hyvä olla puolessa välissä 2 tunnin kohdalla.
Hetkeä ennen lähtöä jaettuna bonusehtävänä oli Sepänmäen museon savusaunan rakennusvuoden selvitys. Tämä ei aiheuttanut reittisuunnitelmaan juurikaan draamaa koska kyseinen paikka sattui lähes matkan varrelle ensimmäisen (62) ja toisen (92) rastin välille. Olosuhteet olivat loistavat ja keväinen maasto melko kuivaa joten lähdin heti pitämään hyvää vauhtia.
Pitkän välin päätteeksi kolmas rasti 82 ei meinannut osua kohdalleen. Karttaan oli merkattu yksi ura mutta maastossa risteili endurospooreja niin paljon että suunnistus alkoi tökkiä. Ensin olin liian pohjoisessa, sitten liian etelässä. Ylimääräistä poopoilua kertyi vajaat 4 minuuttia. Ensimmäinen tunti täyttyi helpolla rastilla 34. Arvioin olevani kohtuullisessa tahdissa mutta kartan ollessa taiteltuna karttatelineeseen kokonaisuuden arviointi oli hankalaa.
Mäntsälän taajaman kulmilta olin päättänyt hakea rastin 36 pistona ja kiertää tietä pitkin pohjoiseen vesitornirastin 37 kautta. Suunnitelma toimi hyvin ja sain suoremman reitin edellä valinneita hieman kiinni... tai siltä ainakin tuntui. Rastit 52 ja 72 hain pistona palaten samoja jälkiä. Kartta oli taitettu telineeseen juuri näiden eteläpuolelta joten parempipohjainen tiekiertopaluu jäi käyttämättä. Tähän mokaan tuskin paloi aikaa minuuttia enempää. Rastille 81 mennessä tavoitin Marjan, mutta pidempiin kuulumisten vaihtoon ei tällä kertaa ollut aikaa koska edellä etenevien selät olivat taas lähestyneet ja hinku ajaa heidät kiinni oli kova.
Rastille 91 oli valittavana 2 reittiä: Pidempi tiekierto pohjoisesta tai lyhempi oiko metsän läpi. Arvoin valintaa vauhdissa melko kauan ja päädyin kokeilemaan riskillä lyhempää versiota - jos sieltä vaikka joku karttaan merkitsemätön polku menisi... Kuumottavaa metsäpätkää lähestyessäni täyttyi toinen kisatunti.
Tällä kertaa riskinottoa ei palkittu ja toivotun polun sijaan pääsi tunkkaamaan pyörää tiheässä risukossa. Onneksi puska oli vielä lehdetön joten tavoiteltu tien pää löytyi lopulta pienten varmistavien kuvioiden jälkeen. Vedin rastille perässäni puskasta muutaman muunkin rymyäjän, mutta useampi kisailija jäi tällä välillä ihmettelemään risukkoa pidemmäksikin aikaa.
Ennen tarkkoja rastipisteitä 61 ja 41 ehdin nappaamaan hieman evästä vauhdissa ja perään liittyi taas pienimuotoista letkaa rastia 61 lähestyessäni. Kirkkosuon kohdalla karttaan oli piirretty reittisuunnitelman puolivälin viiva. Kello näytti sen kohdalla 2 tuntia ja 17 minuuttia, joten tiesin suunnitelman olevan hieman optimistinen mutta ei mahdoton.
Hyvät rastinotot haihduttivat seuraajat ja seuraavalla pitkällä tievälillä sain taistella vastatuulta vastaan yksin. Rasti 51 oli mukavan läpiajettavan uran varressa ja päätin kiertää kohti rastia 71 tiekierron kautta koska takakautta rastinotto vaikutti helpommalta. Matkalla täyttyi 3. tunti ja totesin matkan edenneen hyvin puolivälin merkin jälkeen.
Rasti 71 löytyi kerrasta ja jatkoin etelään. Edessä oli jälleen kartan uudelleentaittelu telineeseen ja sen parissa puuhaillessa hurautin hieman ohi rastin 31 risteyksestä (+ 30 sec).
Valtatien 25 varteen saavuttaessa aikaa suorittaa oli vielä 33 minuuttia. Olin arvioinut että tästä ehtisi suorinta reittiä maaliin 15 minuutissa, joten jatkoin lounaiskulman rasteille kun aikaa riitti. Rastilta 35 päätin pienoisella riskillä lähteä katsomaan millainen karttaan piirretty putkilinja olisi ajaa rastille 33. Iloiseksi yllätykseksi linjalla kulki kovapohjainen ura ja rasti 33 näkyi kaukaa mäen päällä.
Rastin jälkeen jatkoin onneni koettelua pohjoiseen toiveenani päästä nopeinta reittiä takaisin valtatielle 25. Suon yli ura jatkui ajettavana mutta pellon tullessa vastaan oli pakko kääntyä takaisin ja könytä metsän läpi toiselle metsätielle. Huolimattomuuttani olin tulkinnut kartassa olevat kallioleikkaukset tiepohjaksi joten tällä osuudella aikaa kului paljon enemmän kuin olin arvioinut. Rastin 33 jälkeiselle 500 metrille aikaa paloi yli 7 minuuttia ja kun lopulta pääsin metsätielle oli kilpailuaikaa jäljellä tasan 10 minuuttia.
Aloitin loppukirin virittelyn jotta ehtisin hakea vielä rastin 42 kilpailukeskuksen vierestä. Suoran reitin kisakeskukseen haarautuessa aikaa oli jäljellä 5,5 minuuttia, joten päätin yrittää. Rastilla leimatessa aikaa oli jäljellä reilut 3 minuuttia ja arvelin sen riittävän juuri ja juuri. Kruisailin alas joen rantaan jossa kuvittelin olevan sillan joen yli. Siltaa ei näkynyt ja hädissäni kävin jo kokeilemalla rantakivillä pääsisikö joesta kahlaamalla yli. Luovuin tästä suunnitelmasta kun bongasin vastarannalla pyöräilijöitä ajamassa maaliin päin rannalla etelän suunnasta. Tarkastelin karttaa hetken tarkemmin ja löysin sillan jonka kautta kiersin maaliin.
Ylimääräiseen sähläilyyn viimeisellä välillä kului 1,5 minuuttia turhaa ja tämän myötä myöhästyin maalista vajaan minuutin saaden yhden sakkopisteen. 20 rastista jäi lopulta käymättä 2. Tämä riitti toiseen sijaan 4 pistettä voittajasta jääneenä. Matkaa kertyi 72,6 km keskisykkeellä 158 bpm. Hyvä kovavauhtinen pitkä pyörätreeni hienossa kelissä. Ja suunnistuskin sujui vähillä virheillä, jes.
Ensimmäistä kertaa pyörärogainingissa. Ei mitään havaintoa siitä, minkä mittaista reittiä lähtisi suunnittelemaan ajankäytön riippuessa paljon uran ajettavuudesta tai ajamattomuudesta. Lopputuloksena oli reittisuunnitelma x ja siihen lisälenkkimahdollisuus, oikaisuun ei juuri jäänyt mahdollisuuksia. Marjan kanssa mietittiin mennäänkö alku samaa matkaa, mutta todettiin kaikille tulevan parempi karttatreeni kun lähdetään omineen reissuun. Bonustehtävälappua vilkaisin ja tyrkkäsin taskun pohjalle. Ensivilkaisu antoi kuvan, että tehtävän suorittamiseen saisi ajaa pitkän matkaa ylimääräistä. Taskun pohjalle se lappu jäikin.
Ensimmäiset rastit 62-92 löytyivät ongelmitta. Urat olivat ajettavia ja matka sujui joutuisasti. Rastin 92 jälkeen polkua etelään pääsi jumppaamaan pyörää kaatuneiden puiden yli ihan riittävästi, mietin jo olisiko koko polku kannattanut kiertää isoa tietä pitkin. Ajettava tie tuli lopulta vastaan. Alussa oli isoja vaikeuksia saada ajatukset pysymään kartassa ja suunnistuksessa, rastien 92-82 välillä useammankin kerran heräsin ajatuksista kun alkoi hiipiä mieleen paniikki, jokohan ajoin risteyksen ohi. En onneksi vielä, kyseinen risteys juuri edessä. Pakko oli ottaa kunnolla itseään niskasta kiinni ja kartta haltuun.
Sopivasti 82-37 välillä joutui lukemaan karttaa ihan tosissaan, joten ajatuksien harhailulle ei ollut mahdollisuutta. Pientä paniikkia meinasi aiheuttaa hyvin iso risteys, jossa ei ollut suojatietä, eikä tunnelia näkyvissä minun kulkusuuntaan. Ei auttanut muuta kuin hypätä autokaistalle liikennevaloihin seisomaan ja vuoroa odottamaan. Onneksi ei ollut turhan montaa autoa perässä, vauhdilla yli risteyksen ja pientareelle. Rastilta 37 vedin pitkän siirtymän suoraan rastille 91. Tässä vaiheessa ei ollut vielä 2h täynnä, joten otin suunnitelmaan ylimääräisenä rastit 61-41 pohjoisesta. Rastit napsuivat hyvin kohdalleen ja laskettelu etelään ja rasteja 81-52-72 alkoi. Naarasfasaani "piiloutui" viiskakkoselle vievällä hiekkatiellä vetämällä päätä matalammalle ja kyyristelemällä keskellä tietä ilman mitään aikeita väistää vaikka siitä puolen metrin päästä pyörällä ohi ajoi. Eikä väistänytkään.
Kelloa olin kyttäillyt siihen malliin, että aikaa jää ajaa 52-72 linja läpi ja siitä vielä pientä polkua Eerolan ja Lamminsuon kautta asfaltille. Alku sujui, mutta läpimenevä polku kohti asfalttia ei onnistunut, lähtöpisteessä oli sähköpaimen edessä, ei mitään asiaa sille polulle. Pikaisia korvaavia reitinvalintoja etsimään kartalta. Vaihtoehtoja ei järin paljon ollut. Joko kaasulinjaa viistosti lounaaseen (siellä oli kylttejä "vain hiihtokäyttöön"), pitkä kierto moottoritien itäpuolelta, tai hyvällä tuurilla sähkölinjaa samaan pisteeseen minne alkuperäinen suunnitelma olisi tuonut. Läksin ajelemaan tietä itään.
Hep, uria! Sähkölinjan alla oli joku ajellut crossipyörällä polkuja, pikainen arvio matkasta ja olisiko tuuria. Sinne siis. Ylämäet ja tasaiset joutui tunkkaamaan pyörää, alamäet oli ajettavia. Välillä meinasi usko loppua ja alkoi hiipiä ajatus ympäri kääntymisestä. Riemu oli ylimmillään kun linjan alla kulkeva tie osui alle! Hanaa ja menoksi. Tässä vaiheessa aikaa jäljellä noin 40 min.
Ensimmäisenä suunnitelmaan tuli mukaan 6 pisteen arvoinen 36 rasti. Sieltä lähtiessä arvoin kovasti lähdenkö hakemaan vielä 34 vai palaanko jo lähemmäs maalia. Valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon. 27 minuuttia aikaa jäljellä. Sitten iski lopun rastiahneus: jos vielä ajaa oikein kovaa, niin ehtisi ehkä hakea rastit 32 ja 42. Tosin energiatkin saattaisivat olla vähissä, kuitenkin tähän mennessä vasta yksi myslipatukka syötynä ja liian vähän urheilujuomaa juotuna. Pikaratkaisuna geeliä naamariin ja taas mentiin.
Jalat täristen hirveällä kiireellä rynnistys rastille 32, loppumatka juosten kun en mukamas ehtinyt pyörää kaatuneen kuusen yli taiteilla ja samalla hötäkällä tien yli etsimään rastia 42. 10 min aikaa, vielä pitäisi ehtiä! Rasti oli ovelasti sijoitettu mäen huipulle. Viimeisillä voimilla pyörää välillä polkien, välillä työntäen kohti huippua, jälleen viimeiset nousumetrit ilman pyörää. Lähestyminen ei ollut ihan optimi, kiirettä oli liiaksi. Rasti, leima ja mäkeä alas. 5 min aikaa jäljellä. Onkohan siellä siltaa? No pakkohan siellä on olla, jos kerran ladutkin joesta yli tulevat. Vaan eipä ollut pohjoisemmassa ylityksessä siltaa vaan koski. Argh, 3 min aikaa jäljellä!! Hetken katselin kivikkoista koskea ja suunnittelin meneväni siitä läpi pyörän kera. Hetkinen, etelästä polkee porukka vastarannalla kohti maalia, etelässä on pakko olla silta! Sinne siis ja maaliin ajassa 3 h 59 min! Jee, ilman miinuksia!
Kaiken kaikkiaan reitille kertyi pituutta 57 km. 82 pistettä riittivät naisten sarjan sijalle 2 yhdeksän pistettä voittajaa perässä. Muilla naisilla oli käytynä 10 p arvoinen bonustehtävä, eli bonuksen verran hävisin. Tosin, jos olisin sen tehtävän suorittanut (n. 5 min koukku suunnitelman alkuvaiheessa), en olisi maaliin ehtinyt ajoissa, tai olisi joku rasti jäänyt hakematta lopusta ajanhukan takia. Erona oikeisiin pyöräilijöihin huomasin jättäväni pyörän aika herkästi sivuun ja juoksevani huonompaa lyhyttä pätkää rastille ja takaisin. Toiset kun näkyivät olevan pyörän kera vaikka minkälaisessa puskassa. Jalkautuminen oli kuitenkin sallittu, ja hyvin palautti jalkoja jatkuvan pyöräilyn lomassa.
Suunnistuksellisesti lähes puhdas suoritus, joten en kyllä ymmärrä millä perusteella Antti meinaa seuraavaan samassa joukkueessa kisattavaan seikkailuun ottaa kartan / kartat haltuunsa :P. Hyvillä mielin ensimmäinen pyörärogaining käytynä, tästä on hyvä jatkaa!
Kauden ensimmäisenä kisana oli tänä vuonna 2nd MuddyX South pyörärogaining. Itselleni tämä oli myös ensimmäinen pyörärogaining ja tarkoituksena oli saada hyvää harjoitusta kartan lukemiseen pyöräillessä. Reitin suunnittelu oli hankalaa, koska ei ollu minkäänlaista tietoa pyöräilunopeudesta erilaisilla poluilla. Siksi päätinkin tehdä reittisuunnitelman sellaiseksi, että sitä voi tilanteen mukaan muuttaa. Päätin lähteä aluksi kartan eteläosaan.
Ekana rastille 62 Johannan ja muutaman muun peesissä. Sieltä rastille 92, joka oli polun varrella. Rastille 82 mennessä täytyi jo hieman arpoa, mitä polkua pitkin lähtee. Kaikkia polkuja ei nimittäin kartassa ollut. Onneksi valinta osui oikeaan ja jätinkin pyörän polun puoliväliin ja hain rastin jalkaisin. Tämän jälkeen Rastille 34 ja sieltä rastille 37, jotka löytyivät helposti. Tässä vaiheessa muutin hieman suunnitelmaa ja päätinkin mennä suoraan rastille 81. Tarkoituksena hakea 52 ja 72 lopuksi ennen kisakeskukseen suuntaamista.
Rasti 81 löytyi helposti ja
sieltä suuntasin rastille 91. Tätä väliä pyöräillessä ahneus iski ja
päätin vielä lähteä ylemmäs 41 ja 61 rasteille. Valitsin reitin
takakautta polkua pitkin. Tässä kohdassa tulikin ensimmäinen pummaus.
Ajoin ohi rastille menevästä polusta, jonka lähtö oli todella huonosti
näkyvissä. Onneksi sain kuitenkin kartasta kiinni ja rastikin löytyi.
Seuraavalle rastille menevää polkua piti myös hieman pohtia, koska
alueella oli juuri tehty metsäkoneella töitä. Epäilin voiko polku olla
metsäkoneen uraa ja olihan se. Rasti löytyi pienen mutkan kautta ja
rastilta pois päätin oikaista metsän läpi uralle. Oikaisu oli melko
jyrkkä ylämäki, jossa oli kaatuneita puita ja paljon risuja, joiden yli
piti pyörää nostella. Tämä kostautuikin polulle päästyäni oikean reiden
kramppailuna. Tässä vaiheessa aikaa olikin kulunut jo yllättävän paljon
ja lähdin kiireellä lähemmäs kisakeskusta.
Tarkoituksena oli hakea rastit 52 ja 72 tässä vielä välillä, mutta ajan ollessa vähissä ajattelin jättää ne väliin ja hakea lähirasteja lopuksi, mikäli aikaa jää. Mietin etelään päin polkiessa menenkö 52 ja 72 rastien lähellä menevää tietä pitkin ja lopun polkua vai kierränkö isoa tietä pitkin. Päätin mennä tätä pienempää tietä pitkin, joka sitten kostautuikin. Ajoin tien päähän, josta polun piti alkaa. Siellä oli maatila ja paljon pelloilla lankoja eläinten aitojen merkiksi. Etsin polkua, mutta en siinä löytänyt. Kello kävi ja päätin ettei ole enää varaa yhteenkään pummaukseen ja päätin palata isolle tielle ja sitä kautta kisakeskukseen. Näiden sähläilyiden jälkeen olin maalissa 8 minuuttia myöhässä ja monta rastia jäi hakematta. Kyllä harmitti tuo sähläily.
Kisa oli kuitenkin todella hyvin järjestetty ja olin tyytyväinen omaan suunnistamiseeni. Hyvä treeni ja ensi kerralla sitä on taas fiksumpi suunnitellessa reittiä.Matkaa kaikkinensa tuli 57,6 km, pisteitä kahdeksan myöhästymisvähennyksen jälkeen 53.
 |
| Antti, Johanna ja Marja valmiina matkaan. |
Antin matkassa.
Aikaa reitinsuunnitteluun oli tunti ja osa siitä kului totutusti varustesäädöissä ja hetkeä ennen lähtöä jaettavan bonustehtävän ihmettelyssä. Reitti kehittyi melko nopeasti vastapäivään kiertäväksi jolloin lopussa olisi vielä hyvä mahdollisuus pelata aikaa viimeisten rastien kanssa. Reitin pituuden mittaaminen jäi tekemättä koska pyörällä etenemisnopeuden arviointi on etukäteen hankalaa. Sen sijaan merkkasin reitin puolivälin jossa olisi siis hyvä olla puolessa välissä 2 tunnin kohdalla.
Hetkeä ennen lähtöä jaettuna bonusehtävänä oli Sepänmäen museon savusaunan rakennusvuoden selvitys. Tämä ei aiheuttanut reittisuunnitelmaan juurikaan draamaa koska kyseinen paikka sattui lähes matkan varrelle ensimmäisen (62) ja toisen (92) rastin välille. Olosuhteet olivat loistavat ja keväinen maasto melko kuivaa joten lähdin heti pitämään hyvää vauhtia.
Pitkän välin päätteeksi kolmas rasti 82 ei meinannut osua kohdalleen. Karttaan oli merkattu yksi ura mutta maastossa risteili endurospooreja niin paljon että suunnistus alkoi tökkiä. Ensin olin liian pohjoisessa, sitten liian etelässä. Ylimääräistä poopoilua kertyi vajaat 4 minuuttia. Ensimmäinen tunti täyttyi helpolla rastilla 34. Arvioin olevani kohtuullisessa tahdissa mutta kartan ollessa taiteltuna karttatelineeseen kokonaisuuden arviointi oli hankalaa.
 |
| Ensimmäisen tunnin kuviot kartalla. Rastilla 82 n. 4 min ylimääräistä pyörimistä. Kuva: gpsseuranta.net |
 |
| Pihtihommia pitkästä aikaa! |
Mäntsälän taajaman kulmilta olin päättänyt hakea rastin 36 pistona ja kiertää tietä pitkin pohjoiseen vesitornirastin 37 kautta. Suunnitelma toimi hyvin ja sain suoremman reitin edellä valinneita hieman kiinni... tai siltä ainakin tuntui. Rastit 52 ja 72 hain pistona palaten samoja jälkiä. Kartta oli taitettu telineeseen juuri näiden eteläpuolelta joten parempipohjainen tiekiertopaluu jäi käyttämättä. Tähän mokaan tuskin paloi aikaa minuuttia enempää. Rastille 81 mennessä tavoitin Marjan, mutta pidempiin kuulumisten vaihtoon ei tällä kertaa ollut aikaa koska edellä etenevien selät olivat taas lähestyneet ja hinku ajaa heidät kiinni oli kova.
Rastille 91 oli valittavana 2 reittiä: Pidempi tiekierto pohjoisesta tai lyhempi oiko metsän läpi. Arvoin valintaa vauhdissa melko kauan ja päädyin kokeilemaan riskillä lyhempää versiota - jos sieltä vaikka joku karttaan merkitsemätön polku menisi... Kuumottavaa metsäpätkää lähestyessäni täyttyi toinen kisatunti.
 |
| Kakkostunnin kuviot. 72 rastilta tielle paluuseen olisi ollut parempiakin reittivaihtoehtoja. Kuva: gpsseuranta.net |
 |
| Rasti 52, sähköpylväs. |
Tällä kertaa riskinottoa ei palkittu ja toivotun polun sijaan pääsi tunkkaamaan pyörää tiheässä risukossa. Onneksi puska oli vielä lehdetön joten tavoiteltu tien pää löytyi lopulta pienten varmistavien kuvioiden jälkeen. Vedin rastille perässäni puskasta muutaman muunkin rymyäjän, mutta useampi kisailija jäi tällä välillä ihmettelemään risukkoa pidemmäksikin aikaa.
Ennen tarkkoja rastipisteitä 61 ja 41 ehdin nappaamaan hieman evästä vauhdissa ja perään liittyi taas pienimuotoista letkaa rastia 61 lähestyessäni. Kirkkosuon kohdalla karttaan oli piirretty reittisuunnitelman puolivälin viiva. Kello näytti sen kohdalla 2 tuntia ja 17 minuuttia, joten tiesin suunnitelman olevan hieman optimistinen mutta ei mahdoton.
Hyvät rastinotot haihduttivat seuraajat ja seuraavalla pitkällä tievälillä sain taistella vastatuulta vastaan yksin. Rasti 51 oli mukavan läpiajettavan uran varressa ja päätin kiertää kohti rastia 71 tiekierron kautta koska takakautta rastinotto vaikutti helpommalta. Matkalla täyttyi 3. tunti ja totesin matkan edenneen hyvin puolivälin merkin jälkeen.
 |
| 3. tunnilla matka eteni hyvin vaikka rastinotot olivat vähän hitaampia. |
Rasti 71 löytyi kerrasta ja jatkoin etelään. Edessä oli jälleen kartan uudelleentaittelu telineeseen ja sen parissa puuhaillessa hurautin hieman ohi rastin 31 risteyksestä (+ 30 sec).
Valtatien 25 varteen saavuttaessa aikaa suorittaa oli vielä 33 minuuttia. Olin arvioinut että tästä ehtisi suorinta reittiä maaliin 15 minuutissa, joten jatkoin lounaiskulman rasteille kun aikaa riitti. Rastilta 35 päätin pienoisella riskillä lähteä katsomaan millainen karttaan piirretty putkilinja olisi ajaa rastille 33. Iloiseksi yllätykseksi linjalla kulki kovapohjainen ura ja rasti 33 näkyi kaukaa mäen päällä.
Rastin jälkeen jatkoin onneni koettelua pohjoiseen toiveenani päästä nopeinta reittiä takaisin valtatielle 25. Suon yli ura jatkui ajettavana mutta pellon tullessa vastaan oli pakko kääntyä takaisin ja könytä metsän läpi toiselle metsätielle. Huolimattomuuttani olin tulkinnut kartassa olevat kallioleikkaukset tiepohjaksi joten tällä osuudella aikaa kului paljon enemmän kuin olin arvioinut. Rastin 33 jälkeiselle 500 metrille aikaa paloi yli 7 minuuttia ja kun lopulta pääsin metsätielle oli kilpailuaikaa jäljellä tasan 10 minuuttia.
Aloitin loppukirin virittelyn jotta ehtisin hakea vielä rastin 42 kilpailukeskuksen vierestä. Suoran reitin kisakeskukseen haarautuessa aikaa oli jäljellä 5,5 minuuttia, joten päätin yrittää. Rastilla leimatessa aikaa oli jäljellä reilut 3 minuuttia ja arvelin sen riittävän juuri ja juuri. Kruisailin alas joen rantaan jossa kuvittelin olevan sillan joen yli. Siltaa ei näkynyt ja hädissäni kävin jo kokeilemalla rantakivillä pääsisikö joesta kahlaamalla yli. Luovuin tästä suunnitelmasta kun bongasin vastarannalla pyöräilijöitä ajamassa maaliin päin rannalla etelän suunnasta. Tarkastelin karttaa hetken tarkemmin ja löysin sillan jonka kautta kiersin maaliin.
 |
| Neljäs tunti täyttyi minuuttia liian aikaisin. Tuloksena 1 pisteen vähennys pistepotista. Rastit 21 ja 32 jäivät käymättä. |
 |
| Rasti 71: Kolmiopiste |
Johannan reittikertomus
Ensimmäistä kertaa pyörärogainingissa. Ei mitään havaintoa siitä, minkä mittaista reittiä lähtisi suunnittelemaan ajankäytön riippuessa paljon uran ajettavuudesta tai ajamattomuudesta. Lopputuloksena oli reittisuunnitelma x ja siihen lisälenkkimahdollisuus, oikaisuun ei juuri jäänyt mahdollisuuksia. Marjan kanssa mietittiin mennäänkö alku samaa matkaa, mutta todettiin kaikille tulevan parempi karttatreeni kun lähdetään omineen reissuun. Bonustehtävälappua vilkaisin ja tyrkkäsin taskun pohjalle. Ensivilkaisu antoi kuvan, että tehtävän suorittamiseen saisi ajaa pitkän matkaa ylimääräistä. Taskun pohjalle se lappu jäikin.
Ensimmäiset rastit 62-92 löytyivät ongelmitta. Urat olivat ajettavia ja matka sujui joutuisasti. Rastin 92 jälkeen polkua etelään pääsi jumppaamaan pyörää kaatuneiden puiden yli ihan riittävästi, mietin jo olisiko koko polku kannattanut kiertää isoa tietä pitkin. Ajettava tie tuli lopulta vastaan. Alussa oli isoja vaikeuksia saada ajatukset pysymään kartassa ja suunnistuksessa, rastien 92-82 välillä useammankin kerran heräsin ajatuksista kun alkoi hiipiä mieleen paniikki, jokohan ajoin risteyksen ohi. En onneksi vielä, kyseinen risteys juuri edessä. Pakko oli ottaa kunnolla itseään niskasta kiinni ja kartta haltuun.
Sopivasti 82-37 välillä joutui lukemaan karttaa ihan tosissaan, joten ajatuksien harhailulle ei ollut mahdollisuutta. Pientä paniikkia meinasi aiheuttaa hyvin iso risteys, jossa ei ollut suojatietä, eikä tunnelia näkyvissä minun kulkusuuntaan. Ei auttanut muuta kuin hypätä autokaistalle liikennevaloihin seisomaan ja vuoroa odottamaan. Onneksi ei ollut turhan montaa autoa perässä, vauhdilla yli risteyksen ja pientareelle. Rastilta 37 vedin pitkän siirtymän suoraan rastille 91. Tässä vaiheessa ei ollut vielä 2h täynnä, joten otin suunnitelmaan ylimääräisenä rastit 61-41 pohjoisesta. Rastit napsuivat hyvin kohdalleen ja laskettelu etelään ja rasteja 81-52-72 alkoi. Naarasfasaani "piiloutui" viiskakkoselle vievällä hiekkatiellä vetämällä päätä matalammalle ja kyyristelemällä keskellä tietä ilman mitään aikeita väistää vaikka siitä puolen metrin päästä pyörällä ohi ajoi. Eikä väistänytkään.
 |
| Rasti 72: Mäntsälän mänty. |
Hep, uria! Sähkölinjan alla oli joku ajellut crossipyörällä polkuja, pikainen arvio matkasta ja olisiko tuuria. Sinne siis. Ylämäet ja tasaiset joutui tunkkaamaan pyörää, alamäet oli ajettavia. Välillä meinasi usko loppua ja alkoi hiipiä ajatus ympäri kääntymisestä. Riemu oli ylimmillään kun linjan alla kulkeva tie osui alle! Hanaa ja menoksi. Tässä vaiheessa aikaa jäljellä noin 40 min.
Ensimmäisenä suunnitelmaan tuli mukaan 6 pisteen arvoinen 36 rasti. Sieltä lähtiessä arvoin kovasti lähdenkö hakemaan vielä 34 vai palaanko jo lähemmäs maalia. Valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon. 27 minuuttia aikaa jäljellä. Sitten iski lopun rastiahneus: jos vielä ajaa oikein kovaa, niin ehtisi ehkä hakea rastit 32 ja 42. Tosin energiatkin saattaisivat olla vähissä, kuitenkin tähän mennessä vasta yksi myslipatukka syötynä ja liian vähän urheilujuomaa juotuna. Pikaratkaisuna geeliä naamariin ja taas mentiin.
Jalat täristen hirveällä kiireellä rynnistys rastille 32, loppumatka juosten kun en mukamas ehtinyt pyörää kaatuneen kuusen yli taiteilla ja samalla hötäkällä tien yli etsimään rastia 42. 10 min aikaa, vielä pitäisi ehtiä! Rasti oli ovelasti sijoitettu mäen huipulle. Viimeisillä voimilla pyörää välillä polkien, välillä työntäen kohti huippua, jälleen viimeiset nousumetrit ilman pyörää. Lähestyminen ei ollut ihan optimi, kiirettä oli liiaksi. Rasti, leima ja mäkeä alas. 5 min aikaa jäljellä. Onkohan siellä siltaa? No pakkohan siellä on olla, jos kerran ladutkin joesta yli tulevat. Vaan eipä ollut pohjoisemmassa ylityksessä siltaa vaan koski. Argh, 3 min aikaa jäljellä!! Hetken katselin kivikkoista koskea ja suunnittelin meneväni siitä läpi pyörän kera. Hetkinen, etelästä polkee porukka vastarannalla kohti maalia, etelässä on pakko olla silta! Sinne siis ja maaliin ajassa 3 h 59 min! Jee, ilman miinuksia!
.png) |
| Johannan reitti kokonaisuutena kartalla. |
Suunnistuksellisesti lähes puhdas suoritus, joten en kyllä ymmärrä millä perusteella Antti meinaa seuraavaan samassa joukkueessa kisattavaan seikkailuun ottaa kartan / kartat haltuunsa :P. Hyvillä mielin ensimmäinen pyörärogaining käytynä, tästä on hyvä jatkaa!
Marjan mietteitä
Kauden ensimmäisenä kisana oli tänä vuonna 2nd MuddyX South pyörärogaining. Itselleni tämä oli myös ensimmäinen pyörärogaining ja tarkoituksena oli saada hyvää harjoitusta kartan lukemiseen pyöräillessä. Reitin suunnittelu oli hankalaa, koska ei ollu minkäänlaista tietoa pyöräilunopeudesta erilaisilla poluilla. Siksi päätinkin tehdä reittisuunnitelman sellaiseksi, että sitä voi tilanteen mukaan muuttaa. Päätin lähteä aluksi kartan eteläosaan.
Ekana rastille 62 Johannan ja muutaman muun peesissä. Sieltä rastille 92, joka oli polun varrella. Rastille 82 mennessä täytyi jo hieman arpoa, mitä polkua pitkin lähtee. Kaikkia polkuja ei nimittäin kartassa ollut. Onneksi valinta osui oikeaan ja jätinkin pyörän polun puoliväliin ja hain rastin jalkaisin. Tämän jälkeen Rastille 34 ja sieltä rastille 37, jotka löytyivät helposti. Tässä vaiheessa muutin hieman suunnitelmaa ja päätinkin mennä suoraan rastille 81. Tarkoituksena hakea 52 ja 72 lopuksi ennen kisakeskukseen suuntaamista.
 |
| Laavu-rastia nro 81 lähestymässä. |
Tarkoituksena oli hakea rastit 52 ja 72 tässä vielä välillä, mutta ajan ollessa vähissä ajattelin jättää ne väliin ja hakea lähirasteja lopuksi, mikäli aikaa jää. Mietin etelään päin polkiessa menenkö 52 ja 72 rastien lähellä menevää tietä pitkin ja lopun polkua vai kierränkö isoa tietä pitkin. Päätin mennä tätä pienempää tietä pitkin, joka sitten kostautuikin. Ajoin tien päähän, josta polun piti alkaa. Siellä oli maatila ja paljon pelloilla lankoja eläinten aitojen merkiksi. Etsin polkua, mutta en siinä löytänyt. Kello kävi ja päätin ettei ole enää varaa yhteenkään pummaukseen ja päätin palata isolle tielle ja sitä kautta kisakeskukseen. Näiden sähläilyiden jälkeen olin maalissa 8 minuuttia myöhässä ja monta rastia jäi hakematta. Kyllä harmitti tuo sähläily.
Kisa oli kuitenkin todella hyvin järjestetty ja olin tyytyväinen omaan suunnistamiseeni. Hyvä treeni ja ensi kerralla sitä on taas fiksumpi suunnitellessa reittiä.Matkaa kaikkinensa tuli 57,6 km, pisteitä kahdeksan myöhästymisvähennyksen jälkeen 53.
 |
| Marjan kiemurat kartalla. |
