torstai 8. tammikuuta 2015

Loppiaisrogaining 6.1. - Rajavillit 1 - Reisien ehdoilla

Ykkösjoukkueessa Antti läksi matkaan hakemaan rauhallista 30 - 40 km suoritusta. Koko alkutalven vaivanneet reisiongelmat pitkillä lenkeillä estivät täysipainoisen tykittelyn ja tarkoitus oli tunnustella jalkojen kuntoa ja varoa juoksemasta niitä loppuun kesken leikin. Suunnitelma muotoutui tuttuun tapaan suuria pisteitä suosivaksi. Liikkeelle lähdin myötäpäivään rajaten kartan lounais- (42, 39, 36, 27) ja luoteiskulmat (29, 47, 37) heti alkuun pois suunnitelmasta. Kuva kartasta ja reitistä löytyy jutun lopusta tai täydellä resoluutiolla täältä.

Kipakkaan pakkaskeliin löytyi lopulta sopiva vaatetus ja reppuun sujahti 3 litran juomarakko kuumaa urheilujuomaa avaruuslakanaan kiedottuna. Letkun laitoin kiinni viime hetkellä tyhjänä. Tarkoitus oli selvitä letku tyhjänä ( = sulana) ensimmäinen tunti ja sitten siemailla juomaa niin tiuhaan tahtiin ettei letku ehtisi jäätyä.

Reittiä muotoutui kartalle reilut 30 kilometriä ja loppuun suunnittelin valmiiksi joitain askelmerkkejä joista valita parhaiten aikatauluun sopiva. Kartan taittelin muoviin siten, ettei karttapuolelta toiselle tarvitsisi hypätä lähdön jälkeen kuin kerran koko 8 tunnin aikana.

Alkusähläykset (24-59-32-45-56)


Kartan taittelun ja pienen kiireen vuoksi otin huonon kiertävän reitin heti ensimmäiselle rastille 24. Ylimääräistä aikaa kului ehkä puolisen minuuttia mikä ei 8 tunnissa vaikuta mihinkään. Kisafiiliksen kannalta alkuhölmöily johti kuitenkin muka-kiireeseen minkä seurauksena heti seuraavan välin alkuun rämmittiin turhaan suolla, tiputeltiin varusteita ja käytettiin puolet reissulle budjetoiduista kirosanoista. Onneksi rastille 59 mennessä oli pitkä ylämäki jota kävellessä ehti rauhoittua ja saada hommasta - ja kartan mittakaavasta - ote. 32 rasti löytyi helposti 59-rastin väliin jättänyttä letkaa seuraillessa ja juttuseuraa riitti kohti Ketunkorpea suunnatessa.

Isolta tieltä pienemmälle kohti rastia 45 kääntyessäni aikaa oli kulunut n. 40 minuuttia ja päätin ottaa juomareservit käyttöön. Vaikka rakon letku oli tyhjä, oli juomaventtiili saanut jostain kosteutta eikä osoittanut mitään aukeamisen merkkejä. Puhaltelin ja lämmittelin sitä koko matkan rastille 45, joka oli onneksi suunnistuksellisesti helppo keskittymisen ollessa venttiilin parissa.

Tielle palattuani päätin vaihtaa venttiilin lämpimässä taskussa olleeseen sulaan varaventtiiliin. Jäätyneen venttiilin irroitus letkusta kesti useamman minuutin koska pikalukko oli - yllätys yllätys - jäässä. Lopulta sain venttiilin vaihdettua ja letkusta alkoi valua nestetippoja kielelle hiljakseen. Imeskelin ja puhaltelin nestettä letkussa edes-takaisin jotta saisin sen virtaamaan kunnolla. Letku suupielessä seurailin edellä meneviä kohti rastia 56 kunnes väki alkoi kysellä että missäs sitä ollaan.

Tarkemman kartantutkiskelun myötä onnistuin paikallistamaan porukan rastia alemmalle tasolle ja pienen nousun jälkeen rastioja löytyi. Kun neste ei virrannut letkussa rastin jälkeenkään kunnolla, piti asiaa pysähtyä selvittämään. Vika ei ollutkaan jäätymisessä vaan juomarakkoa avaruuslakanaan kääriessä letku oli mennyt turhan tiukalle mutkalle. Asia oli nopeasti korjattu ja samalla haukkasin ensipuraisut eväistä.

Turistikuvia ja tuttuja (55-54-43-46)


Siirtymään kahdelle vierekkäiselle viiden pisteen rastille valitsin tiekierron vaikka suorempiakin reittejä olisi ollut tarjolla. Juomaongelmien ratkettua uskalsin pitää vähän kovempaa tahtia ja tunnustella jalkojen päivän kuntoa. Maastossa etenin kävelytahdilla ja rastit löytyivät helposti.

Olin alunperin suunnitellut kiertäväni välin 55-43 tietä pitkin etelästä, mutta koska tiejuoksu ei oikein maistunut niin päätin oikaista kulman. Tämä osoittautui virheeksi, sillä maasto oli hidasta kulkea. Puskissa ähistessä juominen meinasi unohtua ja venttiili oli lähellä jäätyä jälleen. Rasti 43 löytyi ongelmitta kauniilta paikalta.

Matkalla rastille 46 nautiskelin lisää eväitä ja ehdinpä ottamaan yhden valokuvankin ennen kuin kamera sai pakkasesta tarpeekseen. Rastikivi tuli vastaan yllättävän nopeasti ja samalla tuli vaihdettua kuulumiset samaan aikaan rastille osuneen Rajavillien naisjoukkueen kanssa.

Reissun ainoaksi jäänyt kuva. Kamera ei tykännyt -16 C olosuhteista.


Koillisen arvorastit (41-53-52-28-58)


Koilliskulman arvorasteille siirryin eteläisen joenylityspaikan kautta. Suunnittelin alunperin ottavani rastin 41 itäkautta, mutta suunnitelma muuttui lennossa länsipuolun poluksi. Polkua ei koskaan metsästä löytynyt, mutta löysin rastikalliolle helposti selkeitä muotoja seurailemalla. Seuraavalla tiepätkällä järsin jälleen eväitä, mutta ennen niiden energian imetymistä ehti pieni energiahukka iskeä. Sormia paleli ja ajatukset harhailivat, mutta muiden jälkiä seuraillen ja isot muodot lukien osuin suoraan rastikivelle.

Lippua ei kuitenkaan näkynyt, joten tulkitsin tulleeni väärälle kivelle ja heitin varmistavan ketunlenkin. Lenkillä seuraan liittyi Junttapurin Maharadza haaremeineen. Vanhempana suunnistajana hän vahvisti näkemykseni oikeasta kivestä. Suuntasimme pohjoiseen tarkastamaan karttaan merkittyä toista isoa kiveä, jonka vierestä rastilippu löytyikin. Vaihdoimme maharadzan kanssa kuulumiset ja jatkoimme eri suuntiin.

Rastia 52 olin suunnitellut lähestyväni kaakon kautta, mutta suunnitteluvaiheessa huomaamatta jäänyt parempi pellon reuna - polku -reitti kirkastui mieleeni onneksi ajoissa. Pian rastin jälkeen sain pitkästä aikaa tiepohjaa jalkojeni alle ja pistin juoksuksi. Rastilla 28 menimme ristiin Markuksen kanssa ja vaihdoimme kuulumiset ennen matkan jatkamista. Seuraavalla välillä koitin hölkkäillä ylämäkeenkin saaden reisistöltä välittömän palautteet aiheesta. Rasti löytyi hitaasti mutta varmasti tallaamalla.

Kaakkoiskulma (51-49-33-57-44-48-50)


Pitkällä tiesiirtymällä rastia 51 kohti sain pidettyä hölkkävauhtia tasaisilla osuuksilla. Palkitsin itseni tästä ruokatauolla, kuivilla hanskoilla ja samalla heitin lampun otsalle. Rastia lähestyessäni hämäännyin pihatien haarasta ja oikean ojan löytämiseksi täytyi hakea uusi vauhti polulta.

Jätin rastit 38 ja 34 väliin (eivät olleet oikeastaan suunnitelmissakaan) ja hölkkäilin kohti rastia 49. Innostuin vähän liikaa edellä etenevistä joukkueista ja tien päättyessä iski reiteen kevyt kramppi. Tallustelin hiljakseen eteenpäin rastille 33. Sen jälkeisen pellon ylityksen kohdalla pystyi alamäkeen ottamaan jälleen muutaman juoksuaskeleen. Metsään kohti rastia 57 sukeltaessani napsautin lampun päälle. Haastava takarinteen rasti löytyi kerrasta vaikka maisema muuttuikin näkökentän rajoittuessa lampun valokeilaan.

Onnistumisesta innostuneena tallailin eteenpäin kohti rastia 44 ja juominen unohtui varttitunniksi, jonka seurauksena juomaletku naksahti lopullisesti jäähän. En ottanut tästä stressiä koska nestetasapaino tuntui hyvältä ja matkaa oli jäljellä alle 3 tuntia. Juomaa oli kuitenkin jäljellä ja lopun voisi hörppiä korkin kautta. Rastille 44 meni selkeät polut ja seuraavalla parin kilometrin tieosuudella reidet suostuivat jälleen hölkkätahtiin.

48 ja 50 löytyivät ongelmitta. Suorinta tietä maaliin oli 5 kilometriä ja aikaa oli vielä lähes kaksi tuntia. Lopun suunnitelmaa juoniessani kaivelin juomarakon ulos repusta ja hörppäsin siitä loput urheilujuomat. Kelloa lataillessa painoin vahingossa harjoituksen pauselle, jonka vuoksi rastiväliltä 50-35 jäi puuttumaan 5 minuutin pätkä.

Loppusuora (35-25-30-26-40-31)


17 pisteen loppulinjan olin suunnitellut jo etukäteen ykkösvaihtoehdoksi. Kun aikaa näytti olevan, lähdin hyvissä voimin sen kimppuun. Heti ensimmäinen rasti 35 aiheutti haasteita. En saanut laakeista muodoista kiinni ja vastaan tulleesta karttaan merkitsemättömästä kosteikosta päättelin tulleeni liian pitkälle. Lopulta rastikallio paljastui kuusten oksien takaa.

25, 30 ja 26 löytyivät ongelmitta. Aikaa oli vielä noin 40 minuuttia, joten päätin hakea rastin 40 matkaan. Matkalla sinne jalat suostuivat hyvään matkavauhtiin ja taaperrettuani rastille 31 oli aikaa vielä n. 20 minuuttia. Mietin hetken Kalajärven kiertoa eteläkautta ja rastin 22 hakemista, mutta päätin valita pohjoispuolen kierron ja tehdä päätöksen rastin hakemisesta vasta risteyksessä aivan maalin lähellä.

Arvioin, että aikaa risteyksestä 22:n kautta maaliin kuluisi n. varttitunti hyvällä loppukirillä. Risteyksessä kello näytti aikaa olevan 13 minuuttia, joten luovuin suunnitelmasta - varsinkin kun kovaa kiriä ei jaloista olisi varmasti irronnut.

Loppupöhinät


Matkaa kertyi GPS:n mukaan 50 kilometriä ja pisteitä tuli omien laskujen mukaan 105. Epävirallisissa tuloksissa pisteitä on 104, jolla yllettiin tällä kertaa sijalle 15. Edellä on paljon polkupyörillä liikkuneita joukkeuita, joten jalkapartioiden top-10 sijoitukseen olen jalkojen nykykunnolla todella tyytyväinen. Suunnitelma toteutui lähes täydellisesti ja kun kello pysähtyi aikaan 7 tuntia 50 minuuttia, on suoritukseen syytäkin olla tyytyväinen. Ilman juomahuollon kanssa sähläämistä ja turhia kuvioita rastilla 35 olisi maalin vierestä ehtinyt hakea parit kahden pisteen irtorastit. Sitä suurempi pistepotin kasvattaminen olisi vaatinut sitten kovempaa tahtia, mihin ei reisien nykykuosilla olisi pystynyt.

Seuraava tavoite on saada jalat takaisin kunnon kisakuntoon ja tehdä yhtä onnistunut kovempivauhtinen treeni kevään Salpaus-rogainingissa.



Kartta ja reitti.
Kartta ja reitti korkealla resoluutiolla täällä.