Multiadventure ry:n perinteiseen
kevätseikkailuun
Rajavillien porukka järjestyi poikkeuksellisesti sekasarjajoukkueiksi. Ykkösjoukkueessa
kisasivat Markus ja Johanna, kun kakkosjoukkueen muodostivat Marja ja Antti.
Tavoitteena oli nautiskella kesän ensimmäisestä sulan maan seikkailusta,
testailla talven aikana hankittua uutta kalustoa ja selvittää miten seikkailu
sujuu sekajoukkueessa. Lähtökohdat olivatkin hienot, kun aamuinen sumu vaihtui
auringonpaisteeksi juuri ennen klo 10:00 tapahtunutta kilpailun starttia.
 |
| Valmiina seikkailuun! |
 |
| Lähtökuhinaa. |
Ensimmäisenä etappina juostiin parin kilometrin
muistisuunnistus kilpailukeskuksen ympäristön suppamaastossa. Kakkosjoukkue
koukkasi yhdelle rastille aika reilusti yrittäessään välttää suurimpia korkeuseroja.
Matkalla rastille vastaan tulivat jo rastilla leimanneet Johanna ja Markus,
jotka olivat aloittaneet kisan selkeästi kovemmalla sykkeellä Markuksen
roikkuessa koviin aloituksiin tottuneen Johannan perässä. Kakkosjoukkueen tahti oli muutenkin
kevyempi, sillä molemmilla oli rankat eventit takana edellisenä viikonloppuna
ja palautumisaste oli vielä kysymysmerkki. Vaihtoon ykkönen tuli aivan
kärkijoukossa.
Muistisuunnistuksen jälkeen hypättiin polkupyörien selkään. Noin
25 kilometrin fillarietapin varrelle oli ripoteltu rasteja varsin haastaviin
paikkoihin. Lähes kaikille rasteille jouduttiin jalkautumaan ja samoilemaan
rastipisteelle ja takaisin pyörille. Tämä osuus sujui molemmilta joukkueilta
oikein mukavasti, tosin yhden karttaan merkityn polun puuttuminen tarkoitti
ylimääräistä maastojumppaa. Tämän lisäksi minuutteja olisi ollut säästettävissä
sieltä ja täältä paremmilla reitinvalinnoilla.
 |
| Reittisuunnitelma kuntoon |
 |
| Pyöräilyn kolmosrastia leimaamassa |
Osuuden päätteeksi pyörät vaihdettiin kajakkeihin ja
suunnattiin Pusulanjärvelle melontaosuudelle. Rajavillien jäsentenvälisessä
ykkönen oli tässä vaiheessa vajaan vartin edellä. Osuudella oli myös
muistisuunnistus-quest, jossa piti hakea kaksi ylimääräistä rastia. Tämä quest
ei mennyt aivan nappiin, kun ensimmäiselle lisärastille kakkonen jäi kajakin
kanssa ”jumiin” risukkoon ja menetti pari minuuttia. Toista lisärastia kumpikin
joukkue etsi yhdessä useiden muiden joukkueiden kanssa n. 20 minuutin ajan löytämättä sitä. Ilmeisesti rasti oli kirjaimellisesti hukkunut Pusulanjärveen ja järjestäjä hyvittikin lopulta etsimiseen hukatun ajan tuloksissa.
Ykkösen jälkimmäinen puolikas
Edellisellä viikolla pyörään viritetty ”n. 60 kiloisen
nartun” vetämiseen tarkoitettu fleksi laitettiin kiinni taas pyöräosuuden
maantiepätkiä varten ja reisistä otettiin irti viimeisetkin mehut
Keränkankareen mäissä. Tilanteesta ei ollut mitään tietoa siirryttäessä viimeiseen
suunnistukseen. Edellisen kerran sekasarjan kilpakumppaneita oli nähty
ensimmäisen fillariosuuden puolessa välissä. Pari naisjoukkuetta oli kuitenkin
ollut näköetäisyydellä aina silloin tällöin.
Suunnistus hölkättiin ja juostiin käytännössä virheettömästi
läpi ja lopun köysiquestilla ohitimme vielä yhden naisjoukkueen. Questilla
Markus tosin joutui ojentamaan hieman turhan terhakkaasti neuvomaan intoutunutta
Johannaa. Maalissa saimme kuulla olevamme sekasarjassa neljäntenä ajalla 5 h
16 min. Sijoitus yllätti erittäin positiivisesti ja antoi potkua kesän kisoja ja
treenejä ajatellen.
Kakkosjoukkueen loppukiri
Melontaosuuden loppuvaiheessa oli hyvä tilaisuus tarkkailla
kilpailun tilannetta. Edellä meloi yksi sekajoukkue, sekä samaa
reittiä kisaavan naistensarjan Snowflakesin porukka. Heti perässämme seurasi
toinen sekasarjan joukkue sekä toinen naisjoukkue. Kajakkien vaihtuessa
takaisin polkupyöriin taktiikaksi selkeytyi iskeä n. 6 kilometrin
pyöräilyosuudella ja koittaa pitää sijoitus lopun suunnitusosuudella. Suunnitelma
lähtikin hyvin käyntiin, kun melonnan jälkeinen parin minuutin ero poljettiin
kiinni ennen vaihtoa.
Viimeinen varsinainen osuus oli n. 8 km suunnistus, jonka
päätteeksi oli vielä quest-tehtävä suoritettavana. Kisamatka tuntui jo jaloissa,
joten etenemisvauhti oli melko maltillista. Jo kerran taakse jääneet joukkueet
saivat meidät kiinni ja muutaman rastinoton pienten virheiden myötä selät
katosivat horisonttiin. Takana ei näkynyt uhkaajia ja kun lopun vaikeat
rastipaikat osuivat hyvin, päätimme vielä koittaa iskua viimeiselle rastivälille.
Tälle välille oli tarjolla kierto tasaista kangasta pitkin tai oikaisu suuren
”kanjonin” poikki. Pudottauduimme kanjoniin, hölkkäilimme sen pohjaa ja
hyökkäsimme ylämäkeen kohti kisakeskuksen vaihtopaikkaa hinausköyttä
hyödyntäen kellottaen rastivälille selkeät pohjat.
Vaihtopaikalta jatkoimme suoraan quest-tehtävään, jossa
huomasimme edellisen rastivälin oikaisun tuoneen meidät takaisin aiemmin
karkuun päässeiden joukkueiden edelle. Quest oli köysiä pitkin tasapainoilua,
jossa ohituspaikkoja takanatuleville ei ollut tarjolla. Huolellisella
suorituksella pidimme sijoituksemme ja muodollisen loppukirin päätteeksi
saavuimme maaliin 5 tuntia ja 44 minuuttia matkaan käyttäneenä ja siten n.
puoli tuntia ykkösjoukkueelle hävinneenä. Olimme maalissa kuudes sekasarjan joukkue, mutta melontaquestilta enemmän hyvitystä saanut joukkue kiilasi vielä edellemme, joten tuloksena oli 7. sija.
 |
| Kakkosjoukkue viimeisellä köysiquestilla... |
 |
| ...ja loppusuoraa iskemässä. |
Kokonaisuutena molempien joukkueiden suorituksiin voi olla tyytyväinen. Mukavaa oli seikkailla
hienossa kelissä kun järjestelyt ja puitteet olivat moitteettomat.
 |
| Jäsentenvälisissä RV1 vei selkeän voiton, mutta molemmat ylsivät myös sarjan pohja-aikoihin rastiväleillä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti