Spring Adventure 9.5. - Rajavillit 1

Spring Adventure 2015 Rajavillin varavillin ja multisport ensikertalaisen näkökulmasta – Rajavillit 1 (Riikka ja Harri)

Johannan pyytäessä kisaan mukaan, pienen mietinnän jälkeen uskalsin ottaa haasteen vastaan. Pyörän selässä ja maastossa on tullut vietettyä aikaa enemmän tai vähemmän viime vuodet, mutta suunnistuskarttaa olen pitänyt kädessä edellisen kerran valtion kuntokoulussa yli 15 vuotta sitten. Ja juoksu ei ole koskaan ollut lempilapseni. Melontaa sentään pääsi testaamaan edellisenä sunnuntaina järjestäjän toimesta Vihdin Palojärvelle. Kajakkikaksikkoon sain houkuteltua wingmaniksi kaverini, joka ei ollut koskaan myöskään kaksikolla melonut. Reilu tunti suht tyynellä järvellä ja pienen sadekuuron virvoittamana sai molemmat samaan loppupäätelmään, että meidän kajakissa oli joku vika, se ei kulkenut suoraan.

Varusteet aiheuttivat etukäteen ongelmaa, koska tiedossa oli mahdollinen kastuminen jossain vaiheessa reissua ja siksi vaatteita piti olla myös varalla mukana. Riikalta saatu varustelista apuna kamat autoon ja omat tutut eväät mukana kohti Lohjaa. Lohjanharjun maastot ovat sentään tuttuja vuosien takaisista MTB-Lohja 24h -hyväntekeväisyysajoista, eli ”kakkosnelosesta”, joten paikka löytyi helposti.

Perillä huomasi, että ajatukset olivat jo tulevassa koitoksessa, kun pyörää autosta kasatessa laitoin etukiekon väärinpäin ensimmäistä kertaa elämässä. En ajatellut sen edes olevan mahdollista levyjarrullisessa pyörässä! :D Riikan tultua paikalle pääsimme hakemaan kartat ja tekemään reittisuunnitelmaa. Riikan värikynä viuhui ja itse vain nyökyttelin kun yritin muistella, mitä mikäkin karttamerkki tarkoitti. Ulkona oleva kova tuuli oli saanut järjestäjätkin toimimaan ja muuttamaan melontarasteja. En tiedä oliko se helpottava tieto saada kuulla, että reitti helpottui, mutta keli järvellä oli lähinnä Tallinnan laivoilta tuttua. Lohja ei pettänyt tänäkään vuonna, 24h tapahtumasta tuttu sanonta ”Lohjalla sataa aina” piti jälleen paikkansa, saimme lyhyen sadesuihkun jostain tuulen tuomana päälle.

Ennen varsinaista reitille lähtöä tehty numerosuunnistus quest meni vielä itseltä vielä ihmetellessä Riikan hoitaessa homman kotiin. Pyörillä startatessa karttaa ei tarvinnut tälläkään kertaa pitää kädessä, vaan sen sai laittaa tangossa olevaan karttatelineeseen. Riikka oli antanut alun pyöräilyosuuden suunnistusvastuun meikäläiselle. Ei muuta kuin kohti ensimmäistä rastia unihiekkoja kevyesti pois pyöritellen jaloista. Ei tarvinnut kauaa heräillä, kun pääsimme tutustumaan Finnfoam-levyn kelluntaominaisuuksiin. Tätä ennen ko. rakennustarvike oli tuttu vain työmailta. Hetken meinasin riisua kengät ja sukat, mutta päädyin ottamaan pois vain pyöräilyhanskat. Mikähän järki siinäkin oli, kastui ne kuitenkin kun takinhihat kasteli ne kuitenkin ajamaan lähtiessä.  Reppu oli ainut mikä säilyi kuivana vatsallaan meloessa. Loppumatkan sai siis ajella ”vettä kengässä” hengessä. Maaston alkaessa huomasin, että karttatelineestä tuli olo kuin olisi silmälappujen kanssa ajanut, ei nähnyt eturengasta lainkaan. Piti vain sopeutua ja ottaa ajolinjat varman päälle, ettei Lohjan maastoa tarvitse tutkia liian läheltä. Olin varautunut täysjäykällä maastopyörällä ja reippailla rengaspaineilla, mutta maasto olikin ajoittain teknistä ja osittain märkää. Riikka eteni hyvin välillä jopa itsellekin haastavilla poluilla, vaikka omien sanojen mukaansa ei paljoa harrasta maastopyöräilyä. Työnjako toimi hyvin, itse polkaisin edeltä kinkaman päälle hetkeksi silmäilemään karttaa, koska juurakkoisella polulla se ei aina ollut mahdollista liikkeessä. Ainut käännöspummi tuli risteyksessä pitkän laskun jälkeen, oikea olikin vasen ja vasen oikea. Tässä vaiheessa parini vinkkasi, että karttaa voi myös pyörittää telineessä kulkusuunnan mukaisesti! ;) Pyöräilyn quest rastilla ollut viivasuunnistus ja siitä johtunut rytminmuutos sai pasmat sekaisin. Monta pikkukarttaa A4:lla ja välillä nekin ylösalaisin. Ajaessa piti löytää silmillä oikea kartta ja sitten vielä paikka missä menossa. Kaksivärinen kartta ja jatkuva mittakaavan vaihtuminen oli vaikeaa kokemattomalle. Pyöräilyosuus saatiin läpi ilman isoja pummeja.

Etukäteen arveluttaneelle juoksuosuudelle pääsimme kuivilla vaihtosukilla ja lenkkareilla. Tässä vaiheessa vetovastuu siirtyy Riikalle. Alkuun meni hetki vetreytyessä pyöräilyn jumittamista jaloista ja selästä, kunnes pystyi ottamaan juoksuaskelia. Finnfoam-levylle tehtiin uudelleen tuttavuutta juoksurastin questissa. Tässä vaiheessa päädyin jättämään pelkät alushousut jalkaan. Parhaat naurut sai käännöksessä kivellä. Kisapari ei päätynyt missään vaiheessa levylle takaisin, vaan itse makasin sukellusvenettä muistuttavan levyn päällä ja odottelin koska voi alkaa kauhomaan käsillä. Rantaan päästiin kuitenkin ja ”kuivat” vaatteet päälle lämmittämään. Puuduttavin osuus oli saaren kärjessä olleen rastin haku, pitkulainen saari jatkui aina vaan ja takaisin yhtä pitkä matka. Paluumatkalla laskeskelimme, että emme ehdi melonnan jälkeen kaikkia juoksurasteja noutamaan. Melomaan oli silti päästävä! Eniten odotettu osuus alkoi nopeasti polttelemaan olkapäiden lihaksissa ja piti alkaa miettimään taloudellisempaa tekniikkaa, eikä kauhoa kuin raivopää. Onneksi rasteja oli pudotettu pois, koska tekemistä oli tuossakin. Kajakki tuntui olevan samaa painosta kuin edellisen sunnuntain harjoittelussa ollut, ei kulkenut millään suoraan ja takana Riikalla oli täysi työ pitää se suunnassa. Takaisin maihin päästessä reisille ja polville kauhottu vesi oli jäädyttänyt paikat, niin että pelkkä kävelykin oli vaikeaa. Lisäksi pysyimme suunnitelmassa jättää pari rastia välistä ja suunnata kohti Lohjanharjua ja maalia, jotta ehdimme vielä ennen sulkemista.

Vaikka palkintojenjaossa oman nimen kuulikin, niin kolmospalkinto kuului toisen joukkueen Johannalle ja Antille, huikea suoritus. Itselle paras palkinto oli selättää etukäteen arveluttanut juoksuosuus sekä melonta. Riikalle pisteet, kun piti meidät molemmissa lajeissa suunnassa. Pientä nälkää jäi, joka osa-alueella on kehitettävää ja josko loppukesästä pääsisi vielä kokeilemaan uudelleen.

Vihdoinkin maalissa.