Virallinen tavoite oli ainoastaan ehjä suoritus ja toimia hyvänä valmistautumisena kohti Lost in Kajaania. Heinolan kasvateille kyseessä oli kuitenkin kotikilpailu ja melko tutut maastot, joten kyllä kai molemmilla sijoitus tavoitteetkin olivat melko korkealla. Jarilla edellisestä kunnollisesta kisastartista oli aikaa lähes vuosi, joten menohaluja oli kertynyt.
Jos on tehnyt oman maksimin ja maalissa edellä on 10 kovempaa joukkuetta niin eipä sille mitään mahda. ...mutta tottapuhuen kyllähän tuo kotikenttäetu ja luotto omaan kuntoon toi myös menestysodotuksia, ei sitä voi kieltää. :) -Jari-
Heinola - Vierumäki
Vielä viimeisenä iltana Markuksen pyörän takapakka osoittautui olevan kovin löysällä testilenkillä Heinolassa. Työkalut toki kotona Lappeenrannassa, joten avuksi Google. Hakusanat "maastopyöräily Heinola" tuotti osuman samalta kadulta, joten puhelin käteen illalla puoli yhdeksän aikaan ja tuntia myöhemmin takapakka oli kiristetty.
Olis kai tuon voinut toisinkin hoitaa, mutta onneksi kaikki tuli kuntoon Heinola MTB Clubin avustuksella - kiitos! -Markus-Aamulla Kialla Vierumäelle hyvissä ajoi - kartat käteen ja kuplahalliin suunnittelemaan reittejä. Reittisuunnitteluun käytettiin aikaa reilusti, pisimpiä MTB välejä laskettiin moneen kertaan. Etukäteen olimme jo arvailleet melonnan olevan PRO-sarjassa aivan kilpailun alussa, jotta kalusto vapautuu muiden sarjojen käyttöön. Samoin olimme alueen karttoihin tutustumalla arvanneet rullaluistelureitin ja bonganneet netistä alueen suunnistuskarttoja.
Maastopyöräilyn reittisuunnitelma muotoutui lopulta melko suoraviivaiseksi, pientä single trackkiä mahtui matkalle moniin muihin seikkailuihin verrattuna hyvin paljon. Muutamille pätkille valitsimme kuitenkin tiekiertojakin.
Rakennuspalapeliä ja enduroa
Karttapalojen summittainen asento aiheutti pientä päänvaivaa. |
Satuimme valitsemaan melontasuunnan hyvin, sillä sopiva paikka parille metsäkankaan ylitykselle oli paljon helpompi katsoa meidän tulosuunnasta, kuin vastakkaisesta. |
Tästä paineltiinkin 5-rastille asti Juustopolkua pitkin, joka on tullut vuosien saatossa tutuksi molemmille. Matka eteni vauhdilla ja suorittaminen oli tehokasta ja määrätietoista. Salijärvien välissä suolla kuulimme olevamme noin 10 minuuttia ratamestarin aikataulua edellä ja seuraavia joukkueita ei näkynyt edes rastilta pois lähtiessä.
Tässä vaiheessa tuntui kaikki todella helpolta. Voitto tuntui jo varmalta ja oli vaan hirmuinen halu repiä eroa takana tuleviin. -Markus-
Kisa jännäksi
Lukusuositus: Nummelan pojat @ Porin Raasto |
Oli se kyllä aika epäuskoinen tilanne, kun huomasi missä kunnossa etuvaihtaja oli. Se oli pakosti haljennut/vioittunut edellisen viikon osumista, koska nyt se vain antoi periksi pururadalla isommalle vaihtaessa. No onneksi kävi nyt eikä Kajaanissa. Vaikka sitä ei ääneen sanottu, itselläni kävi myös samantien mielessä edellisen illan keskustelu. Se oli todella hyvä, että Nummelan poikien raportti Porin Raastossa tuli luettua juuri edellisenä päivänä. Tätäkään ongelmaa emme jääneet sen enempää ihmettelemään tai surkuttelemaan ja ei siinä tilanteessa montaa sanaakaan taidettu vaihtaa. Ei muuta kuin täysiä eteenpäin. Markus teki hienoa työtä hinatessa minua tasaisilla, itse juoksin ylämäet niin kovaa kun pääsin ja alamäessä haettiin muna-asentoa. -Jari-
Vieläköhän tuosta taittelisi toimivan vaihtajan? :) |
Parin rastin kautta vaihtoalueelle - vajaa minuutti aikaulua perässä, joten noin 10 minuuttia menetettiin johtoa. Olimme kuitenkin edelleen kärjessä. Rullat jalkaa, sauvat käteen ja kohti osuutta, jonka piti olla meidän vahvinta osaamistamme.
Rullaluistelureitin vihjeitä tulkkaamassa. Kuva: Snowflakes |
Markuksen reidet olivat kuitenkin väsyt Jarin kiskomisesta, joten rullista ei saatua kaikkea irti. Rastit kuitenkin löytyivät vihjeiden avulla ja vaihdon kautta suunnistamaan.
Jos itsekin olin syönyt pyörän kanssa mäkiä juoksiessa ylimääräistä energiaa, oli selvää, että Markus oli sitä ainakin tehnyt. Rauli-myrskyn tuulet alkoivat entistä enemmän puhaltamaan, joten rullaluisteluun lähtiessä sanoin Markukselle, että minä vedän koko luistelun. Molemmat olemme pelanneet juniori-ikäluokat jääkiekkoa ja harrastaneet sitä vielä aikuisiälläkin, joten luistelun tiesimme olevan meidän vahva laji, jossa emme tulisi ainakaan aikaa häviämään. Alkuperäinen suunnitelma oli, että jos luisteluosuus on selkeää, voimme siinä iskeä ja pitää kovaa vauhtia. Pyörän hajoamisen johdosta tavoite muuttui hyvän matkavauhdin ylläpitämiseen. -Jari-Kilpailun aikataulussa juoksuun oli varattu lähes 2 tuntia aikaa, mutta materiaalin mukana saadun kartan reitti oli vain 6-7km. Tästä oli helppo päätellä, että questiksi merkityllä kakkosrastilla tulisimme saamaan toisen kartan.
Jukola -84
Jos tällä tarkkuudella löydämme rastit ja joku tulee ohitse niin sille ei sitten vain voi mitään. -Jari-Ensimmäiselle rastille osuimme varsin hyvin viereisen nyppylän kautta. Ensimmäiseltä rastilta lähtiessä kaivoimme repusta pyöräilyosuuden karttaa, jonka olisi pitänyt olla siellä. Ei ollut. Turhan kapea katse kartassa ja pientä epävarmuutta kartalla olevien urien kunnosta, joten lähdimme suoraan kohti kakkosta. Jälkikäteen ajateltuna kierto eteläisten urien kautta olisi varmasti ollut nopeampi. Rastivälille osui paljon puskaa ja lähes läpikulkematonta tiheikköä. Itse rastia haimme aivan rastiympyrän reunoilla usean minuutin ajan viereisiltä kiviltä useaan kertaan vauhtia hakien. Lopulta Jarin tarkka suunta vei meidät rastille.
Neljättä rastia (J2.6) kohti kiivetessä rupesi takaa kuulumaan jo toisten joukkueiden äänet, jotka toivat hieman lisää potkua omiinkin jalkoihin. Pieni koukku tällekin rastille ja ennen viimeistä Jukola-rastia näkyi takana jo seuraava joukkue lähietäisyydellä. Suon yli golfkentän reunaan ja jalalla koreasti viimeisille rasteille. Vanhan hyppyrimäen luona vielä boulderointia, missä Markukselle iski kramppi pohkeeseen. Onneksi käsissä voima riitti pitämään miehen seinällä ja sakkokierrokselta vältyttiin.
Loppujuoksun aikana Jari tsemppasi kovasti ja itse tulin minkä jaksoin. Jalat olivat kyllä todella jäykät ja väsyt fillariosuuden jälkeen koko loppukisan. Onneksi tämä riitti. -Markus-
Jari boulderoimassa viimeisellä questilla ennen maalia. |
Kiitoksia hiutaleille järjestelyistä, jotka toimivat taas hienosti. Ja opiston maastothan ovat aivan priimaa.
Palkintojen jaossa. Kuva: Snowflakes |
Prologin juoksu 27min, 4km.
Melonta 33min, 4km.
MTB 2h 1min, 31km.
Rullaluistelu 34min, 12km.
Suunnistus 1h 34min, 11km.
Minuutin tallennusvälin takia reitti hieman kulmikas, mutta valinnat selvinnee. |