Someron Yö Rogaining 18.7.2014

Tällä kertaa Somerolle lähtivät Johanna ja Marja, yön yli kestävään 8h sarjaan. Viikkoa aikaisemmin oli selvinnyt joukkueen kokoonpano muutoksien jälkeen ja naiset aloittivatkin valmistautumisen kisaan yhteisillä maastokatselmuksilla Lappeenrannan lähiympäristössä. 

Kuvaa torstai-illan maastokatselmukselta, Marjan tyylinäyte

Kisapaikalla oltiin lähes ajoissa, päästiin suoraan hakemaan karttoja. Jonkunlainen alustava suunnitelma syntyi hyvinkin nopeasti, mutta vaihtoehtojen arpominen vei aikaa todella. Pientä epävarmuuttakin oli ilmassa suunnitelmia tehdessä ja moneen kertaan tuli muunnettua senttejä kilometreiksi ja toisin päin. Mutta kun reitti näytti niin pitkältä 1:20 000 kartalla! Vihdoin ja viimein sillä ensimmäisellä reittivaihtoehdolla metsään, reitit oli piirretty karttoihin noin 10 min ennen starttia. Muiden ennakkovalmisteluiden jälkeen lähtöviivalle ehdittiin jopa pari minuuttia ennen lähtölaukausta!

15 minuuttia aikaa starttiin ja reitin piirtäminen karttaan on kesken!

Liikkeelle kohti rasteja 34 ja 43. Ne löytyivät ilman ongelmia, mutta 43:lta lähtiessä tuli vähän kierreltyä turhia kun polku ei tullut vastaan ja muut urat vetivät puoleensa. Äkkiä takaisin kartalle ja meno jatkui rasteille 116-38-45-33. Pullautekartalla meni hetki totutellessa tuohon aukkokuvaukseen. Paikkapaikoin keltaisella merkityt alueet olivat hyväkulkuista aukkoa, välillä lähes umpeenkasvanutta puskaa, jossa matalampaa puuta. Kolmekolmoselta lähtiessä kartanlukulamppu päähän ja vähän myöhemmin kunnon tuikku, kun ei tuolla kuusikossa meinannut nähdä mitään. Suunnitelma kohti 46 oli ottaa tie kiinni ja sitä niin pitkälle kuin uraa riittää. Mutta eipä osuttu uralle, vaan rämmittiin aikamoisessa viidakossa eteen- ja sivuille päin. Onneksi vihreästä vihdoin löytyi polku ja matka jatkui sujuvasti.

159:lle mennessä ja sieltä lähtiessä kuljettiin sähkölinjan alustaa. Oli aikamoista aitajuoksu- tai siis aitakävelyharjoittelua, sillä sieltä oli harvennettu puskaa ja kaikki roju oli jätetty paikoilleen! Hidasta kuin mikä. Ja rastille 159 lähestyttäessä ennen tien ylitystä se, mikä näytti polulta linjan alla, olikin oja. Huonoja reitinvalintoja. Tarkoituksena oli mennä rastille 169, mutta tien hävittyä jälleen kerran jalkojen alta jouduttiin taas kerran sähkölinjaa rämpimään. Ajanhukan takia päätettiin jättää 169 hakematta ja jatkaa suunnitelman mukaisesti 139-129-119-160. 

Kartta ja komea GPS-käppyrä kaikkine kiemuroineen

Rastia 129 lähestyttäessä alkoi ihmettely, kun rastin määrite oli torpan kulma. No eräs rakennus tuli piakkoin lampun valokeilaan ja ei muuta kun kiertämään ympäri sitä. Eipä löytynyt rastia. Kohta näkyi muutama muukin rakennus ja muutaman askeleen jälkeen vielä enemmän. Pian seistiin keskellä todella vanhaa pihapiiriä, johon kuului ainakin kymmenkunta rakennusta. Entten tentten ja suunnaksi otettiin eniten asuinrakennukselta näyttävä hökötys, onneksi rasti löytyi sen kulmalta. Muuten olisi ollut kierrettävänä muutama muukin rakennus. Pois lähtiessä huomasimme paikan olevan Myllymäen torppa, Museoviraston restauroima kohde. Todella vaikutta näky pihapiireineen ja rakennuksineen, jopa yöllä! Näkemisen arvoinen ehdottomasti.

Vähän kerrassaan alkoivat matka ja väsymys painaa. Toisella jäsenistä hiersi kenkä ja toinen hoiperteli ristiaskeleita aika tavalla pitkin metsiä. Kartalla kuitenkin kestettiin yllättävän hyvin. 160 rastilta tielle paluun jälkeen oltiin niin paljon myöhässä aikataulusta, että oli kriisipalaverin ja paikkaustauon paikka. Varmaan ensimmäistä kertaa ikinä tällä joukkueella pysähdyttiin pidemmäksi aikaa, mutta nyt oli pakko. Lähes 15 min tauon aikana paikattiin jalkaa ja suunnitelmaa leikattiin aika rankalla kädellä maaston hitauden takia. Päätettiin jättää Saarijärven kierto suosiolla väliin. Matkaa suunniteltiin jatkettavaksi 59-138-124 rasteilla, jolloin juomapistekin osuisi matkan varrelle. Tosin pikatarkistus nestetilanteesta kertoi, että ensimmäisen 4h aikana koko joukkue oli kuluttanut yhteensä noin litran nestettä. Tankkaukseen ei välttämättä olisi tarvetta ja molempien olisi juotava paljon enemmän kuin alkumatkan aikana, jos mielii maaliin päästä edes jonkinlaisessa kunnossa.

Tauon aikana suoritetut huoltotoimenpiteet toimivat. Hiertymät sekä harha-askeleet alkoivat jäädä taka-alalle ja matkaa päästiin jatkamaan paremmissa merkeissä. Matkalla rastille 59 oli kuvaaja säikäyttelemässä tien vieressä. Rastien otossa ei ollut ongelmia. Pata-järven rannassa piti käydä kuvaamassa maisemia matkalta ja siitä eteenpäin rasteille 124 ja 158.

Pimeys alkoi väistyä, näkymää Pata-järven rannasta klo 03:45

Aamuhetki Somerolla klo 04:30

Ensimmäisen kertaa nähtiin muitakin kisaajia, kun Jussi ja Jouni juoksivat vastaan rastin 59 jälkeen. Edellinen havainto muista olikin nelisen tuntia aikaisemmin rastille 46 Kolmen koplan kanssa yhtä aikaa mennessä. Välillä oli ääniä kuulunut, mutta ei näkynyt lamppujen valoja. Tämän jälkeen alkoi olla näköhavaintoja muista säännöllisesti ja sitä enemmän mitä lähemmäs maalia mentiin. Juomarastilla ei tarvinnut täydennystä nesteisiin, vaan napattiin parit kulaukset raikasta vettä. Oli hyvää! 158:a lähestyttäessä aloitettiin keskustelut uudelleen loppureitistä. Suunnitelmana oli käydä ainakin 37 ja sen jälkeen katsoa loppua, mutta aikaa näytti olevan niin reilusti, että reitti muokkautui muotoon 37-126-118.  

Suunnitelmassa pysyttiin, vaikka muutaman kerran suunta oli piirun verran väärä ja ajautumista tapahtui. Nopeilla korjauksilla takaisin reitille ja eteenpäin. Rastilla 118 meillä oli edelleen lähes tunti aikaa, joten lähdettiin yrittämään lisäpisteitä rasteista 48-44 ja jos jäisi aikaa, niin vielä 54. Hyvin riitti aika, kukko kiekui meille aikamerkkejä rastin 48 ympäristössä klo 05:30. Tuo suunnitelma toteutettiin ja maalissa ajassa 7h 52min, matkaa kertyi 38,5km. 

Rastilla 118, vielä oli aikaa poseerata.

Leimantarkistuksessa

Maalin jälkeen hymyilytti, urakka ohi.

Tuloksissa sijoitus 7., oltiin paras naisjoukkue, eikä sekajoukkueitakaan ollut meidän edelle ehtinyt. Ei voi muuta kuin olla tyytyväinen tulokseen ja reissuun kaiken kaikkiaan!

Havaintoja ja huomioita matkan varrelta:

1) Vaikka 8h kisassa oli 22 muutakin joukkuetta, oli välillä aika yksinäinen olo, kun lähes neljään pimeimpään tuntiin ei havaintoja muista.

2) Linnut eivät laula keskellä yötä, aloittavat vasta 04 maissa uudelleen. Oli muuten todella hiljaista välillä.

3) Hyttysiä oli yllättävän vähän kimpussa, liekkö myrkky tehonnut niin hyvin koko yön vai oliko järjestäjät hävittäneet kyseiset ötökät maastosta lupauksensa mukaisesti.

4) Yön tuoksuina saunavasta (vihta) ja viljapelto.

5) Kolme nallea nähtiin matkan varrella, siellä ne vilkuttivat meille puisine tassuineen muutaman talon kulmalta. Onneksi ei aitoja nallukoita näkynyt.

Tulokset

Kuvia

-Johanna & Marja