Kesäkuun lopussa kisailtu Rokua Geopark Challenge oli ensimmäinen yli vuorokauden mittainen kilpailu johon startattiin Rajavillien joukkueella. Kolmen hengen joukkueesta Jari ja Antti olivat näin pitkän kilpailun ensikertalaisia. Markuksella oli kokemusta samaisesta kilpailusta edelliseltä vuodelta.
Koitokseen valmistauduttiin niin hyvin kuin suinkin osattiin. Onnistunut treenileiri kuukautta ennen tapahtumaa antoi uskoa tekemiseen ja kisaa edeltävillä viikoilla tarvittavia varusteita ja lajitekniikoita testailtiin huolella jotta kaikki toimisi itse kilpailussa. Lähtöpaikalle Ouluun saavuttiin hyvissä ajoin kilpailua edeltävänä päivänä. Osa kartoista ja reittikirja saatiin haltuun jo kisaa edeltävänä iltana ja niiden perusteella päästiin suunnittelemaan reitti ja taktiikka sekä pakkailemaan osuuksille tarvittavat tavarat.
Kilpailu starttasi tällä kertaa aivan Oulun keskustasta Rotuaarilta. Kolmivaihteisen prologin jälkeen reitti suuntautui kaakkoon ensin melomalla Oulujokea ylävirtaan, sitten melko suoraviivaisella maastopyöräilyosuudella. Maastopyöräily päättyi Rokuan opastuskeskus Suppaan, josta suunnattiin rullaluistelu-suunnistukseen. Viimeiseksi osuudeksi oli säästetty suunnistus, jossa ohjeiden mukaan tarvittaisiin myös uimalaseja...
 |
| Rajavillit valmiina lähtöön. (Kuva: Tapani Launonen) |
 |
| Rotuaari valmiina lähtöön. |
Alkulämmittelyt
Toinen osio oli coasteeringia, eli rannikkosuunnistusta. Rastit oli ripoteltu Oulujoen suistoon ja niille pääsemiseksi täytyi edetä välillä uimapatjoja käyttäen. Rastit sai kiertää vapaassa järjestyksessä ja päätimme edetä myötäpäivään. Kiertosuunnan valintaan vaikutti se, että näin saisimme tyhjennettyä uimapatjat aikaisemmassa vaiheessa ja pääsisimme etenemään lopussa vaihdikkaammin juosten.
Huomasimme suurimman osan joukkueista tekevän eri ratkaisun ja valitsevan kiertosuunnan vastapäivään, mutta pidimme kiinni omasta suunnitelmastamme. Rastit löytyivät ilman suurempia harhailuja ja eteneminen oli muutenkin sujuvan tuntuista. Yhdessä kohtaa jouduimme muuttamaan suunnitelmaa lennosta, kun pihamaat estivät suunnitellulla reitillä etenemisen. Jälkikäteen ajateltuna valintamme rastien kiertosuunnaksi oli väärä, sillä toiseen suuntaan etenevät pääsivät hyödyntämään joen virtauksia selvästi paremmin meidän edetessä vesistönylitykset vastavirtaan. Saapuessamme prologin toisen osuuden maaliin kilpailua oli käyty n. tunti ja 40 minuuttia ja eroa kärkijoukkueeseen oli syntynyt n. 20 minuuttia.
Prologin kolmas osuus oli rullaluistelu Oulun keskustan ympäri. Rastipisteinä toimivat sähkömuuntajien maalaukset. Alkuun pelkistetty kartta aiheutti ylimääräisiä kartanlukutaukoja, mutta sen kanssa päästiin nopeasti sinuiksi ja pääsimme ensimmäistä kertaa ohittelemaan muita joukkueita. Viimeistä kertaa Rotuaarin vaihtopisteelle saapuessamme lähtöstä oli kulunut n. 2 tuntia ja 35 minuuttia. Kärki oli vaihtopaikalla käynyt n. 26 minuuttia ennen meitä, joten rullaluistelu oli sujunut meiltä selvästi prologin osuuksista parhaiten.
 |
| Prologin kartat yhdistettynä: Keskellä ylhäällä 1. osa, vasemmassa yläkulmassa coasteering ja isoimpana rullaluistelu. |
Yllätyksien melonta
CP 2 (control point) haettiin kapeaa mutkittelevaa uomaa pitkin, Q2:lla käytiin koko porukalla molskauttamassa laiturilta raikkaaseen joki- / meriveteen ja CP3 leimattiin lähellä kauppatoria. Matkalla taisteltiin matalikkojen ja virtausten kanssa ja järjestäjän kärkijoukkueille arvioima 6 tunnin aika melontaosuudelle tuntui tässä vaiheessa piinaavalta ajatukselta.
Ainolan alueen läpi mentiin paikoin melomalla, paikoin kanoottia uomassa ja puistossa kantamalla ennen rantautumista quest 3:lle. Tehtävänä oli ennakkoarvailujemme mukaisesti käysilaskeutuminen Tietomaan tornista alas. Sähläsimme hieman juuri ennen questia kanootin kanssa ja takaamme pääsi joukkue ohitse ennen questia. Jonoa oli ehtinyt kerääntyä jo ennestään ja 4-5 edellä suorittaneen joukkueen odottelussa kului lähes puoli tuntia ylimääräistä aikaa.
Itse laskeutuminen sujui nopeasti ja maisemat tornista olivat hienot - kunhan ei katsonut alaspäin. Tietomaasta matka jatkui takaisin rantaan ja muutaman kanootinkantojumpan jälkeen päästiin avoimenpaan uomaan ja aloitettiin taistelu Oulujoen virtausta vastaan. Alun pienet virheet olivat kertautuneet Q3:n odotusaikana ja avoimeen uomaan pääsimme kokonaiskilpailun sijalla 20 n. tunti ja 10 minuuttia johtavaa Palju.eu -joukkuetta perässä.
 |
| Yllä: Jari laskeutumassa (Kuva: Tapani Launonen) Alla: Rajavillien laskeutumisnäytteet järjestyksessä Jari, Antti ja Markus. |
Selkeämmillä vesillä melonta alkoi sujua paremmin ja hämmästykseksemme aloimme saavuttamaan edellä meneviä joukkueita. Hienossa kelissä matka eteni tasaisen tappavasti ja etsimme leveältä joelta vähiten vastaan virtaavat paikkoja. Käytännössä tämä tarkoitti reunoilla pysyttelemistä. Ennen Turkansaaren tehtävärastia oli 3 normaalia CP:tä, jotka löysimme ongelmitta. Ohitimme muutamia joukkueita ja tehtävärastilla pääsimme oikomaan vesillä kangistuneita jalkoja hetkeksi ennen melonnan jatkamista. Paikalla olleella hääväellä oli ihmettelemistä seikkailijoiden poukkoilussa.
Tehtävärastin jälkeen mentiin pari kilometriä takaisin myötävirtaan ennen kuin käännyttiin joen sivuhaaralle, jossa ennakoitiin olevan koskipaikkoja. "Valkeaa vettä" löytyikin pian ja pääsimme kahlaamaan n. puolentoista kilometrin matkan koskea ylöspäin kanoottia vetäen ja työntäen. Vettä oli välillä nilkkoihin ja välillä vyötärölle saakka, mutta ajatus seuraavana vuorossa olevan huoltopaikan kuivista vaatteista antoi voimia puskea jokea vastaan.
Lopulta joki rauhoittui ja suvannossa odotti CP 7, josta kanoottia oli kannettava vajaa kilometri vaihtopaikalle. Melonta oli sujunut meiltä alun jälkeen paljon ennakoitua paremmin ja olimme nostaneet sijoitusta muutamalla pykälällä kokonaiskilpailun sijalle 17. Melontaosuudella (Q3:n jälkeen) olimme 12. nopein joukkue hieman yli puoli tuntia nopeiten edennyttä Multisporttia hitaampana.
 |
| Osuusaika Oulujoen vapaaseen osaan pääsystä CP7:lle ja kokonaistilanne CP7:lla. |
Kiireellä odottamaan
Polkupyörien selkään hypättiin Sankivaaran hiihtokeskuksesta ilta-auringon paisteessa kellon näyttäessä 19:45. Edessä oli järjestäjän arvion mukaan 9 tunnin maastopyöräosuus, joten kampien pyöritykseen oli varauduttava aamuun saakka. Vaihdossa oli samaan aikaan paljon joukkueita ja ripeällä toiminnalla onnistuimme nostamaan sijoitusta jälleen pari pykälää. Pyöräilyyn edellemme kurvasivat Väsyneet isät ja sekasarjan joukkue Oxalis. Näiden kahden edellä eteneviin porukoihin oli matkaa lähes puoli tuntia. Tilanteesta tai sijoituksista meillä ei luonnollisesti ollut mitään tietoa kilpailun aikana.
Pyöräily oli mukavaa vaihtelua yksitoikkoiseen melontaan ja maisema alkoi vaihtua hyvää tahtia. Ohitimme Oxaliksen jo ennen yhdeksättä rastia ja tieosuudella kohti rastia 10 saavutimme Väsyneet isät -joukkueen. Annoimme heille vähän siimaa pitämällä ruokataukoa kartankäännön yhteydessä, mutta 10. rastilla olimme jälleen kimpassa ja rastin jälkeen karkasimme heiltä.
Rastia 11 kohti olimme suunnitelleet menevämme eteläisempää polkua pitkin, koska pohjoisemman polun avosuot arveluttivat. Pohjoisemman polun risteyksestä bongasimme retkeilyreittien opasteet ja koska tähänkin saakka kyseisen polun varrella olevat avosuot oli ylitetty mukavasti pitkospuita pitkin, teimme lennosta reittisuunnitelmaan muutoksen ja suuntasimme pohjoisemmalle polulle. Jälkikäteen tämä osoittautui erinomaiseksi päätökseksi, sillä eteläisempää polkua käyttäneet joukkueet olivat hävinneet tällä välillä selkeästi.
Pieniä teknisiä murheita tuli meillekin, kun Markuksen pyörän takavaihtaja vääntyi ja käytettävissä olevat vaihteet vähenivät. Näiden ongelmien vuoksi Väsyneet isät ottivat meidät jälleen kiinni, mutta heti rastin 11 jälkeen he tekivät eri reitinvalinnan ja tiemme erosivat. Rastille 12 tulimme kuitenkin lähes yhtä aikaa, joten reitinvalintojen välillä ei ollut juuri eroa.
 |
| Näkymää "siltä pohjoisemmalta polulta" |
 |
| Rasti 12 leimattu, matka jatkuu (Kuva: Tapani Launonen) |
 |
| Rasti 13 - niemen kärki. |
Rastit 13 - 15 otettiin tarkasti haltuun Väsyneiden isien pysyessä takana muutamien minuuttien erolla. Seuraavana vuorossa oli quest 5, jonka teema tiedettiin etukäteen. Tätä tehtävärastia varten uimapatjat oli sullottu edellisellä huoltopaikalla reppuihin ja nyt niitä päästäisiin käyttämään vesistönylitykseen pyörien kanssa. Heti questin jälkeen olisi vuorossa pakollinen 10 minuutin stoppi huoltopaikalla lämpimän sopan parissa.
Quest oli merkitty tielle ja väsymys painoa sen verran, ettei paikkaa maltettua katsoa tarkemmin. Ajoimme tietä liian pitkälle ja pujahdimme vielä toiselle tielle ennen kuin maltoimme katsoa karttaa kunnolla. Palasimme karttaan merkitylle quest-paikalle, mutta siellä ei ollut ketään. Läheisen talon takaa erotimme liikettä ja hurautimme sinne. Myös Väsyneet isät olivat ehtineet rastiympyrään yhdessä Wunderpojkar -joukkueen kanssa. Hekään eivät löytäneet questia heti ja lopulta ehdimme leimaamaan rastilla vain sekunteja ennen näitä kahta joukkuetta.
Nämä sekunnit osoittautuivatkin tärkeiksi, sillä ennen uimapatjalla tapahtuvaa salmen ylitystä oli ohjelmassa pakollinen järjestäjän tarjoama venekyyti, johon päästiin leimausjärjestyksessä yksi joukkue kerrallaan. Hyvin menneen pyöräilyn ansiosta olimme ottaneet edellä menneen joukkueryppään lähes kiinni, mutta nyt jouduimme jälleen odotteluhommiin kun jonossa venekyytiä edellämme odotteli 4 joukkuetta. Puoli minuuttia isompi pummi olisi tarkoittanut kahden joukkueen odottelua lisää...
Olisimme mieluummin ylittäneet molemmat salmet patjojen kanssa ja säästyneet odotukselta, mutta tuskaisen hidas venekyyti oli pakollinen ja joenpenkalla odottelua kertyi jälleen puolisen tuntia. Lopulta vene kuljetti meidät salmien väliselle kannakselle, josta patjailimme vastarannalle. Yhteen uimapatjoista tuli kannaksella reikä, joten Markus joutui tekemään ylityksen pikatahtia jotta patjassa riitti ilmaa kannattamaan seikkailijan pinnalla.
 |
| Osuusaika pyöräilyn alusta questille 5 ja kokonaistilanne Q5:lle saavuttaessa. |
 |
| Odottelua joen penkereellä hieman ennen puolta yötä. Edellä 1Life. |
 |
| Venekyyti salmen yli. Oltaisiin menty mielummin itse patjojen kanssa. |
Pyöräillen seuraavaan päivään
Tauon jälkeen ohjelmassa oli "pitkospuu-spesiaali" lisälenkki, josta haettiin kaksi rastia. Pakollinen reitti ilmoitettiin taukopaikan kartassa ja lenkin toinen pää oli kisakarttojen ulkopuolella. Päätimme ottaa suunnistuksen varmasti ja kiertää reitin niin päin, että pääsimme polun alkuun sieltä päästä joka näkyi kartoissamme. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä toiseen suuntaan liikkuneilla joukkueilla oli ollut kärkijoukkueita myöten ongelmia löytää pitkoksien alkuun.
Aamuyön tunteina pyörät kulkivat meillä loistavasti ja suunnistus sujui virheittä. Merkkeinä väsymyksestä silmissä vilisi välillä mitä oudoimpia asioita. Myöhemmin maalissa kuulimme, että muutkin joukkueet olivat ihmetelleet "kangasmetsässä parkissa olleita autonkuljetusrekkoja" :) Emme antaneet näköharhojen haitata vaan otimme rastit 17-20 tarkasti haltuun ohitellen joukkueita välillä ajamalla ja välillä heidän harhailujensa seurauksena. Pitkälle reitinvalintavälille 18-19 olimme ensin ajatelleet suorempaa polkureittiä, mutta teimme päätöksen sen vaihtamisesta tiekiertoon jo pian pitkospuuspesiaalin jälkeen, kun maantieajo tuntui sujuvan maastossa möyrimistä paremmin.
 |
| Kartankääntö ja evästauko - kello 02:45 |
 |
| Rasti 20 - torni. |
50 kilometrin mittaisella pätkällä ruokapaikalta rastille 21 (puro) olimme koko kisan nopein miesjoukkue käyttäen osuuteen hieman yli 3 tuntia. Kaksi naisjoukkuetta tuli osuuden vielä nopeammin, mutta heillä oli lyhempi reitti. Rastit 22 ja 23 ennen seuraavaa vaihtopaikkaa olivat Rokuan suppamaastossa. Valitsimme välille 21-22 suoran reitin kartassa isoksi tieksi merkattua väylää pitkin. Se oli kuitenkin niin pehmeä, että jouduimme välillä työntämään pyöriämme. Pehmeässä hiekassa tempoilu vei voimia ja väsymyksen merkkejä alkoi olla nähtävissä jokaisen naamalta.
Rastin 22 jälkeen Markuksen pyörästä katkesivat ketjut. Laskeskelimme matkaa rastin 23 kautta vaihtoon olevan vain puolisentoista kilometria, joten päätimme heittää ketjut taskuun ja taluttaa pyörää loppumatkan. Näin myös tehtiin ja vaihtopaikalle saavuttiin yhdeksäntenä joukkueena. Edellä olleista Palju.eu oli mukana enää epävirallisesti yhden joukkueen jäsenistä jouduttua jättämään kilpailun kesken. Edellä olivat myös kaksi naisten sarjan joukkuetta, jotka kilpailivat lyhemmällä reitillä. Sijoitus miesten sarjassa oli tässä vaiheessa siis 6.
 |
| Osuusaika huoltopaikalta AP2 pyöräilyn lopun vaihtoon T3 ja kokonaistilanne T3:lla. |
Väsynyttä suunnistusta
Vaihtoalueella saatiin seuraava kartta rullaluistelusuunnistus-osuudelle. Saadulla kartalla ei juuri kestopäällystettä luisteluun löytynyt, joten tarkoituksena oli selkeästi luistella kartan alueelle ja jatkaa suunnistusta jalan. Yritimme paikallistaa suunnistusmaastoa pyöräilyssä käyttämiltämme kartoilta ja vaihtopaikan opastaulun kartoilta jotta osaisimme lähteä oikeaan suuntaan. Meni kuitenkin kymmenkunta minuuttia ennen kuin löysimme huoltolaatikosta oikean kartan, josta kävi ilmi reitti suunnistuskartan kuvaamalle alueelle. Aamuviideltä ajatustyöskentely oli vähän hidasta...
Rullaluistelu sujui ongelmitta, mutta suunnistuskenkiin vaihtamisen jälkeen tuntui kaikkia vaivaavan energian loppuminen yhtä aikaa. Rastit löytyivät kyllä, mutta pehmeässä suppamaastossa juoksuaskeleet tuntuivat kaikista niin pahalta että etenimme kävelytahtia lähes koko suunnistuksen. Tappiota kärkijoukkueille tuli suunnistusosuudella n. 30 minuuttia ja suunnistukseen lähtiessä perässä ollut Mitta Oy pääsi 15 minuutin karkumatkalle edelle.
Paluumatkalla koukattiin rullaluistimilla hakemassa rasti 24 Rokuan kylpylän luota ennen saapumista takaisin opastuskeskus Supan vaihtoalueelle.
Loppupummit ja kirit
Viimeisenä osuutena oli jalkaisin suoritettava suunnistus, jonka alkuun oli luvassa uintitehtävä. Jari oli saanut rullaluistelusta uutta puhtia, mutta Antti ja Markus kärsivät vielä energiavajeesta ja alkuun meno oli sen myötä hidasta. Uimaquestilta selvisi, että rasti 26 sijaitsi Pookivaaran näkötornissa. Olimme aavistelleet sen olevan jossain kauempana, joten tästä "iloisesta yllätyksestä" saatiin mukavasti piristystä loppuun jaksamisessa.
Uimarastilla Avanti Adventuren porukka sai meidät kiinni ja rastin jälkeen he juoksivat meiltä karkuun. Hetken aikaa harmitutti ettemme pystyneet vastaamaan heidän vauhtiinsa. Ehkä osin harmituksen vuoksi kartanluku herpaantui rastille 25 suunnatessa ja jäimme etsimään rastisuppaa liian aikaisin. Kesti yli 10 minuuttia ennen kuin saimme sijainnin taas selville ja takaa tullut 1Lifen sekajoukku porhalsi rastille meidän kanssamme samaan aikaan. Myöhemmin selvisi, että Avanti oli pummannut tätä rastia vielä rajummin ja jäänyt taas peräämme. Ihan hyvä että emme pysyneet peesissä...
Kilpailusta piristyneenä ja pummista suivaantuneena läksimme etenemään vauhdilla kohti Pookinvaaran rastia 26. Otimme hieman 1Lifeä paremman reitinvalinnan, säästimme nousumetrejä ja pääsimme muutamia kymmeniä metrejä karkuun ja ensimmäisenä kiipeämään tornin rappusia. Rappusten yläpäässä odotti kuitenkin yllätys: rautainen luukku ja munalukko. Tulimme alas tornista ja etsimme rastia alhaalta 1Lifen kiivetessä vuorostaan torniin. Ilmeisesti heidän harjoitusohjelmaan on kuulunut enemmän kioskimurtoja, koska he saivat luukun auki ja pääsivät leimaamaan rastille :)
Jouduimme siis kiipeämään torniin uudestaan hakemaan leimaa samalla kun 1Life suuntasi kohti viimeistä rastia. Leimauksen jälkeen otimme kuitenkin vielä toistamiseen paremman reitinvalinnan rastilta kohti maalia ja pääsimme jälleen edelle. Maalia kohti valitsimme reitiksi hiihtolatupohjan, joka oli suurin oikeaan suuntaan vievistä poluista. Tässä vaiheessa pahimmasta energiavajeesta oltiin päästy eroon ja jaksoimme juosta hyvää tahtia. Pian 1Lifen porukkaa ei enää näkynyt takana ja arvelimme heiden pudonneen kyydistä.
Kävelimme pahimmat ylämäet ja suuntasimme tarkasti kohti viimeistä rastia, josta olisi vain satoja metrejä maaliin. Parisataa metriä ennen rastia näimme 1Lifen juoksevan toista kautta jo lähellä rastia, joten totesimme heidän ottaneen tällä kertaa paremman reitinvalinnan. Koitimme kiristää vauhtia sen minkä jaksoimme, mutta reilun 50 metrin etumatka oli liikaa ja tyydyimme hölkkäilemään viimeiset metrit maaliin ajassa 24 tuntia ja 22 minuuttia. Tappio 1Lifelle ei jäänyt pahasti harmittamaan, sillä he kilpailivat eri sarjassa (sekasarja) voittaen sen ylivoimaisesti.
 |
| Urakka takana! |
Lopputunnelmat
Kokonaisuutena olemme kisasuoritukseen todella tyytyväisiä. Tavoitteena oli päästä kiertämään koko reitti ja se toteutui. Kuudes sija lopputuloksissa 3½ tuntia voittajaa perässä oli todella tyydyttävä, varsinkin kun tunti erosta selittyy jo questeille jonottamisella. Pyöräilyn lopussa energiavaje iski harmittavasti kaikkiin yhtä aikaa eikä kunnon tahtiin päästy uudestaan kuin vasta aivan lopussa. Melonta sujui selkeästi odotuksia paremmin ja pyöräilyssä suunnistusajatuksen pysyminen mukana koko ajan antoi mahdollisuuden haastaa osuusajoissa jopa kärkijoukkueita (odotusajat poislaskettuna...). Ennakkovalmistelut osuivat nappiin ja kisan aikana kaikki varusteet olivat siellä missä pitikin.
Kehitettävää jäi lähinnä alkupäähän prologin osuuksille, joissa muille annettu siima sotki suoritusta odottelujen muodossa myöhemmin. Tästä on hyvä jatkaa seikkailukentillä, kun termi "pitkä kisa" on asetettu taas entistä korkeammalle :)
Huom! Kaikki yllä olevat väliajat ovat GPS-seurannasta. Niissä saattaa olla GPS-häiriöistä johtuvia virheitä tai niistä voi puuttua joukkueita. Emme vastaa mistään niihin liittyvästä, ne eivät ole virallisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti