Karra Huikosen reitti kelta/punaisella |
Profiili |
Jari
Ennakkoon viikolla tämä loppuviikon kahden päivän ja 150 kisakilometrin uralla mietitytti, kuinka siitä tulisi selviytymään. Laadin omassa päässäni kisataktiikaksi perjantaille erittäin rauhallisen aloituksen ja lähinnä hiihtelyn Markuksen kanssa yhtä matkaa. En puhunut tästä suunnitelmasta kuitenkaan Markukselle, koska kisa voi lopulta mennä syystä tai toisesta ihan erilailla kuin oli ennakkoon suunnitellut.Alkumatkasta otin oman paikkani Markuksen suksien kannoilta. Alun jääosuuden jälkeen metsään siirryttäessä porukka meni tuttuun tapaan yhdeksi letkaksi. Vähitellen letka alkoi repeilemään, kun jokainen hiihtäjä hakee sitä omaa matkavauhtia. Itse otimme kiinni pitkästä jonosta, pysytellen sen perällä. Poimimme sitä mukaan sijoituksia, kun porukkaa valui letkan lävitse tai se loppupäästä rakoili. Lopulta tunturiin noustessa meille muodostui n. 10 hiihtäjän letka, jolla saavutimme myöhemmin avotunturissa vielä n. 20 hiihtäjän edelläni menneen letkan. Avotunturissa tuuli puhalsi todella voimakkaasti etuoikealta tai suoraan oikealta. Vähäisistä vaatteista huolimatta tuuli ei kuitenkaan tuntunut kovin kylmältä. Ainoataan kasvojen avoimia kohtia vähän kylmäsi. Olin jo alkumatkasta ohjeistanut Markusta, että pidetään koko ajan kiinni letkojen hännistä ja pysytellään niiden perällä, jolloin vältymme turhalta vetotyövastuulta ja saamme parhaimman suojan tuulelta. Aikamme avotunturin sivutuulessa hiihdettyämme huomasin, että letka hiihtää ladun oikeaa reunaa. Itse siirryin vasempaan reunaan hakeakseni oikealta puhaltavalta tuulelta suojaa. Huomasin kuitenkin, että siinä olikin yllättävän hyvä hiihtää kun vauhdin sai pitää mieleiseksenä ja samalla oli tuulelta hieman suojassa. Niinpä nostin vähän huomaamattakin sijoitustani letkassa n. 10 pykälää. Tämän jälkeen letka tuli takaisin vasempaan reunaan, joten otin paikkani jonon keskeltä. Jonossa hiihtäminen tuntui kuitenkin todella hankalalta ja stressaavalta, koska heti jos hiihti normaaliin tapaan suksea liu'uttaen, meinasi mennä edellä menevän päälle. Lopulta otin oman kaistan ladun oikeasta reunasta, jotta sain hiihtää omaa tahtiani. Tämä aiheutti sen, että vaikka sykkeeni putosivat, nousin aika nopeasti letkan keulaan ja aloin samantien tekemään eroa seuraavaan. Tämä pitkä nousu päättyi vähän matkan päästä isoon ja pitkään alamäkeen, joka kulki kahden huipun välisessä kurussa ja vei pois avotunturista. Tuuli puhalta tähän mäkeen suoraan vastaisesti ja vaikka rinne oli kohtuullisen jyrkkä, tuntui ettei siinä liikkunut juuri mihinkään.
Tunturissa puhalsi. Kuva: Tomi Kuosmanen |
Mäen alla jatkoin kevyttä hiihtoa ja odottelin samalla takanani tulevaa porukkaa, koska en halunnut painaa vastatuulessa yksikseni. Meille muodostuikin lopulta 5-6 hiihtäjän ryhmä ennen kuin saavuimme seuraavaan huoltoon. Tässä vaiheessa katselin taakseni, että Markus tuli huoltoon seuraavan n. 10 hengen ryhmän mukana, samaan aikaan kun itse lähdin pois huollosta. Markus viittoi minulle, että mene vaan. No jatkoin matkaa, mutta pidin vauhdin itselleni kevyenä tarjoten tasaisin väliajoin vetovastuuta myös muille. Jostain syystä ajauduin kuitenkin vähän väliä taas takaisin letkan keulille. Osittain tämä johtui varmasti hyvistä suksistani ja toisaalta taas omasta vireestä joka oli hyvä ja koko ajan piti yrittää vetää suitsista hillitäkseni omia menohalujani.
Jossain vaiheessa huomasin Markuksen porukan olevan mukana samassa letkassa ja niinpä päätin jättää vetotyöt välillä kokonaan muille ja pudottauduin itse letkan hännille jutustelemaan Markuksen kanssa ja kyselemään miehen tuntemuksia. Seuraavan juomapaikan jälkeen olin taas letkan kärkijoukoissa ja jossain vaiheessa jopa irtauduinkin siitä puolivahingossa jonkin matkan päähän. Edessäni ei näkynyt kuitenkaan ketää eikä yksinkään kiinnostanut lähteä vastatuuleen puskemaan, joten pudottauduin takaisin letkan perälle. Seuraavan Kortejänkän huoltopaikan jälkeen alkoi pitkä ja jyrkähkö nousu, joka hajotti ryhmämme jättäen sen keulalle neljän hengen porukan, minä ja Markus sen mukana. Tällä ryhmällä hiihdimme Pallakselle ja siitä vielä eteenkin päin. Samalla poimimme matkalta sijoituksia ohitellen selkäedellä vastaantulleita hiihtäjiä.
Osa kiinniotetuista hiihtäjistä jäi roikkumaan letkamme hännille, joten parhaimmillaan siinä taisi olla 7 hiihtäjää. Yksi ryhmässämme olleista hiihtäjistä otti välillä omalla vetovuorollaan vähän turhia spurtteja kun näki edellä hiihtäjiä. Yhden tälläisen aikana Markus oli juuri oman vetovuoronsa päätteeksi pudottautunut letkamme hännille. Itse olin letkassa toisena ja pysyttelin kärkimiehen peesissä. Tämä nykäis hajoitti ryhmämme palasiksi. Onneksi Markus sai ajettua meidät vielä kiinni, joten loppumatkaa jatkoimme kolmisin.
Noin 7 km ennen maalia reitille osuu aakea-laakea n. 2 km pitkä suon ylitys, jossa perjantaina puhalsi tosi voimakas vastainen tuuli. Tässä vaiheessa ryhmämme oli kasvanut jälleen parilla kiinni otetulla hiihtäjällä. Tämän suoran vedimme hyvällä vuorovedolla viidestään lävitse. Suoran jälkeen jatkoin letkan keulassa tasaista vauhtia, mikä tuntui olevan muille ryhmämme hiihtäjille liikaa. Taaksepäin katsellessani huomasin, että perässäni oli 10 m päässä yksi ranskalainen ja heti hänen perässä Markus. Jos perässäni olisi ollut pelkästään Markus, olisi jättäynyt hiihtämään hänen kanssaan, mutta ajattelin, että en viitsi antaa tälle ranskalaiselle ilmaista kyytiä, koska vetohaluja hänellä ei kuitenkaan todennäköisesti olisi. Niinpä hiihtelin omaa vauhtiani maaliin saakka. Päivästä jäi todella hyvä maku suuhun. Olo oli päivän päätteeksi hyvävoimainen ja tarvittaessa olisi voinut hiihtää paljon kovempaa tai samaa vauhtia vielä 10-20 km lisääkin.
Jarilla hymy herkässä kun vastatuulisuo oli selätetty. Jonon muilla miehillä ei vissiin ollut ihan yhtä helppoa. |
Kaiken kaikkiaan koko viikosta jäi todella hyvät fiilikset ja muistot. Lapponia-hiihtoa voi kyllä suositella ihan kaikille ja varmasti jokaisella tarjonnasta löytyy sopivaa hiihdettävää, haluaapa sitten hiihtää yhden, kaksi tai kolme päivää ja pitkiä tai lyhyitä matkoja.
Maalissakin jaksoi vielä hymyilyttää. Kuva: Lapponia-hiihto Facebook |
Markus
Ei paljon lisättävää. Alkumatkasta avotunturi oli itselle raskasta tarpomista jälleen kerran, vaikkakin maisemat olivat erittäin hienot ja palkitsevat. Pari kertaa Jarin letkan katketessa tuntui erittäin helpolta ottaa pätkä kovempaa ja hiihtää edellä mennyt ryhmä kiinni, edellisinä päivinä näin ei juuri ollut. Kaiken kaikkiaan Huikonen tuli, hyvällä tavalla, varsin tasapaksusti, ei suuria ongelmia. Reitti oli varsin hieno ja monin paikoin mieliinpainuva. Lopussa, noin 5km ennen maalia, alkoi avosuopätkällä jaloissa painaa rajusti, mutta niin ilmeisestikin muillakin. Jari tosin painoi edelleen erittäin kevyen näköisesti. Itselläni luisti lopussa suksi selvästi ranskalaista paremmin, mutta voimia oli vähemmän. Viimeisessä kunnon mäessä luovutin käytännössä jo sijan hänelle. Laskussa pääsin kuitenkin jälleen kantaan ja tasaiselle tullessa rinnalle, viitoin kyllä herralle, että anna mennä vaan, mutta hän kaartoi mieluummin vastatuulipätkälle kantaani. Joten tulin lopulta Jarin kanssa peräkkäisillä sijoilla maaliin Lapponian päätösmatkalta.Loppukirikamppailu ranskalaisen kanssa otti voimille |
Olo maalissa oli selvästi parempi, kuin muina päivinä Lapponiassa. Vaikkakin viimeiset kilometrit olivat olleet raskaita. Kokonaisuudessaan on helppo ymmärtää Lapponian viehätys ja tämä vierailu Olokselle tuskin jää viimeiseksi.
Päätösmatkan sijoituksiksi Jarilla tuli 126. ajalla 4:57:52,5 (+1:14:19,7 kärkeen) ja Markuksella 127. ajalla 4:58:13,9 (+1:14:41,1 kärkeen). Kaikkiaan päätösmatkalle starttasi 305 hiihtäjää.
Kokonaiskilpailussa kaikkien pitkän matkan hiihtäjien joukossa Jarin loppusijoitukseksi tuli 102. yhteisajalla 12:21:52,1.
Päiväkohtaisten sijoitusten ja aikojen ollessa:
Keimiön kiekerö: 111./262. 4:15:38,3 (+1:06:08,8)
Himmelriikin hiihto: 135./309. 3:08:21,3 (+54:10,9)
Karra huikonen: 126./305. 4:57:52,5 (+1:14:19,7)
Markuksen loppusijoitukseksi tuli 120. yhteisajalla 12:57:29,7
Keimiön kiekerö: 145./262. 4:42:23,0 (+1:32:53,5)
Himmelriikin hiihto: 159./309. 3:16:52,8 (+1:02:42,4)
Karra huikonen: 127./305. 4:58:13,9 (+1:14:41,1)
Kaikki tulokset löytyvät täältä.
Raportit Lapponia-hiihdon edellisiltä päiviltä löytyvät täältä:
- Keimiön kiekerö
- Himmelriikin hiihto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti