Sipoonkorven maastossa kisailtu Kevät-Rogaining tarjosi kevään ensimmäiset sulanmaan rastijahdit. Rajavillien porukasta aurinkoisesta kevätsunnuntaista ehti tällä kertaa nauttimaan vain Antti. Osittain samassa maastossa oli rogattu viimeksi loppiaisena, mutta tällä kertaa erikoisuutena oli tarkka suunnistuskartta (1 : 11500), jonka ansiosta rastipisteitä oli normaalista poiketen myös pienipiirteisissä paikoissa.
Kevättä oli aistittavissa ilmassa jo kisaviikolla - valitettavasti. Tavoittena oli kipitellä tämä rogaining ennen antihistamiiniin turvautumista, mutta kisaa edeltävänä iltana oli pakko käydä pilleripurkilla jotta kaikki tankatut nesteet eivät vuotaisi ainakaan nenän ja silmien kautta ulos. Ennen lähtöä hieman epäilytti miten kroppa sopeutuu tähän, mutta onneksi mitään ihmeellistä ei kisan aikana tapahtunut.
Lähtöpaikalla Kuusijärvellä ehdin vaihtaa kuulumiset Team Hautaniemen kanssa ja siitä suuntasinkin kohti lähtöpaikkaa ilman suurempia ennakkojännäilyjä. Normaalista rogaining-käytännöstä poiketen erillistä suunnitteluaikaa ei ollut tarjolla vaan kello lähti käymään kun kartan sai kouraan. Olin ajatellut etukäteen tekeväni karkean suunnitelman nopeasti ja tarkentavani sitä matkan varrella. Käytössä oli 4 tuntia tehokasta peliaikaa rastien hakuun.
K-pisteelle oli matkaa parisataa metriä. Tällä matkalla ehdin päättää reitin kiertosuunnan ja katsoa reitin ensimmäiselle rastille. Jatkoin suoraan K-pisteeltä löntystelyä kohti rastia 20 piirrellen samalla reittiä eteenpäin. Vähän ennen rastia sujautin kartan takaisin pussiin ja lähdin toteuttamaan suunnitelmaa.
Ensimmäiset rastit (20-51-72) napsuivat kohdilleen kerralla. Alunperin ajattelin jättäväni rastin 34 pois, mutta alun polkupätkällä olin ehtinyt vilkaisemaan loppupäätä jo senverran että ajattelin hakea sen kuitenkin matkaan ennen rastia 32. Samalla kartantutkiskelulla huomasin kartan itäosan tienkiertomahdollisuuden ja muutin vähän alkupään reittiä siirtämälllä rastit 37 ja 55 aikaisemmaksi. Maasto vaikutti kuivalta ja nopeakulkuiselta ja soiden ylitys sujui ongelmitta niiden ollessa vielä jäässä.
Rastit 34, 32 ja 74 löytyivät ongelmitta. Rastilla 37 oikeaa kivenkoloa piti etsiä pari minuuttia, mutta siitä eteenpäin (55-28-54-36) osuivat taas kerrasta. Rastin 29 olin jättänyt jo kertaalleen pois suunnitelmasta, mutta reitinvalintaa välille 36-57 hakiessani huomasin sen sopivan siihen väliin mainiosti polun ja johdattelevien muotojen kautta otettuna. 29 ja 57 löytyivät myös ilman ongelmia.
Rastin 57 jälkeen otin tietä alle ja leväytin kartan kokonaan auki. Aikaa oli kulunut n. 1:40, joten yli puolet ajasta oli vielä jäljellä. Tähän mennessä olin poiminut kaikki matkan varrella olevat rastit ja elättelin toiveita jopa kaikkien rastien hakemisesta. Tämähän ei siis ole varsinaisesti rogainingin idea, mutta loppuosan suunnittelu oli näin helpompaa kun ei tarvinnut suunnitella mitä jättää väliin.
Tiepätkällä ehdin vähän tankatakin ja moikkailla vastaantulijoita. Piirtelin myös suunnitelmani karttaan ja päivitin alkupään käydyt rastit jotta en eksyisi samalle rastille toistamiseen. Rastin 38 hain pistona tietä pitkin. Haastavat pisteet 56-26-35-75 ja 27 osuivat hienosti kohdalleen ja olipa aikaa vähän fotoillakin rastilla 35.
Rasti 33 löytyi myös ongelmitta. Sen jälkeisessä samaistuin Hugo-peikkoon, kun jouduin juoksemaan karkuun perässä vierinyttä pölliä. Jyrkässä alamäessä otin tukea puunrungosta, joka olikin senverran laho että se kaatui ja lähti perääni pyörimään. Nilkoillehan se lopulta kopsahti, mutta onneksi ei sattunut mitään. Seuraava oja oli puoli metriä syvä ja mutapohjainen eikä sen päällä ollut jää kestänyt ihmisen painoa...
Rastit 53-71-25-73 löytyivät päivän teeman mukaisesti, eli ongelmitta. Tässä vaiheessa reissua alkoi jo matka hieman painaa eikä evääksi kiireessä valitut suklaapatukat oikein toimineet. Patukan napostelun jälkeen oli 15-20 minuuttia todella hyvä kulku, mutta heti sen jälkeen energiatasot tipahtivat kerrasta. Tämä toistui muutamaan kertaan enkä oikeastaan saanut loppupuolella missään vaiheessa energiatasoa säilymään tasaisena. Väärä eväsvalinta siis.
Rastin 73 jälkeen arvioin jäljellä olevaa matkaa ja päätin jättää rastin 24 pois. Rastia 52 jouduin hakemaan useamman minuutin. Kalliomaastot eivät ole koskaan olleet helppoja paikkoja minulle. Tämä pieni pummi pisti miettimään joutuisinko jättämään toisenkin rastin (23) pois ajanpuutteen vuoksi, mutta kun rastit 21, 22 ja 31 löytyivät kerrasta niin päätin yrittää vielä sitä.
Erikoisen mittakaavan vuoksi jäljellä olevan matkan arviointi oli haastavaa, mutta uskoin 10 minuuttia riittävän hyvin rastilta 23 maaliin siirtymiseen. Juuri sen verran aikaa olikin jäljellä rastilla leimatessani, joten pikaisten fotoilujen jälkeen sai laittaa tossut lentoon. Maalissa aikaa jäi jäljelle kokonaista 59 sekuntia, eli tiukallehan se taas meni, mutta niinhän sen pitääkin.
Kärki löysi kaikki rastit 3 tunnissa ja 10 minuutissa. 10 muutakin joukkuetta ehti tyhjentää koko pajatson. Tuloksissa olin näiden joukkueiden jälkeen 12. Hyvä maasto, hyvä kartta ja hieno keli = hyvä treeni.
Kevättä oli aistittavissa ilmassa jo kisaviikolla - valitettavasti. Tavoittena oli kipitellä tämä rogaining ennen antihistamiiniin turvautumista, mutta kisaa edeltävänä iltana oli pakko käydä pilleripurkilla jotta kaikki tankatut nesteet eivät vuotaisi ainakaan nenän ja silmien kautta ulos. Ennen lähtöä hieman epäilytti miten kroppa sopeutuu tähän, mutta onneksi mitään ihmeellistä ei kisan aikana tapahtunut.
Lähtöpaikalla Kuusijärvellä ehdin vaihtaa kuulumiset Team Hautaniemen kanssa ja siitä suuntasinkin kohti lähtöpaikkaa ilman suurempia ennakkojännäilyjä. Normaalista rogaining-käytännöstä poiketen erillistä suunnitteluaikaa ei ollut tarjolla vaan kello lähti käymään kun kartan sai kouraan. Olin ajatellut etukäteen tekeväni karkean suunnitelman nopeasti ja tarkentavani sitä matkan varrella. Käytössä oli 4 tuntia tehokasta peliaikaa rastien hakuun.
K-pisteelle oli matkaa parisataa metriä. Tällä matkalla ehdin päättää reitin kiertosuunnan ja katsoa reitin ensimmäiselle rastille. Jatkoin suoraan K-pisteeltä löntystelyä kohti rastia 20 piirrellen samalla reittiä eteenpäin. Vähän ennen rastia sujautin kartan takaisin pussiin ja lähdin toteuttamaan suunnitelmaa.
Ensimmäiset rastit (20-51-72) napsuivat kohdilleen kerralla. Alunperin ajattelin jättäväni rastin 34 pois, mutta alun polkupätkällä olin ehtinyt vilkaisemaan loppupäätä jo senverran että ajattelin hakea sen kuitenkin matkaan ennen rastia 32. Samalla kartantutkiskelulla huomasin kartan itäosan tienkiertomahdollisuuden ja muutin vähän alkupään reittiä siirtämälllä rastit 37 ja 55 aikaisemmaksi. Maasto vaikutti kuivalta ja nopeakulkuiselta ja soiden ylitys sujui ongelmitta niiden ollessa vielä jäässä.
 |
| Valtatiemallin suo. |
 |
| Pakollinen maalaismaisemakuva. |
Rastit 34, 32 ja 74 löytyivät ongelmitta. Rastilla 37 oikeaa kivenkoloa piti etsiä pari minuuttia, mutta siitä eteenpäin (55-28-54-36) osuivat taas kerrasta. Rastin 29 olin jättänyt jo kertaalleen pois suunnitelmasta, mutta reitinvalintaa välille 36-57 hakiessani huomasin sen sopivan siihen väliin mainiosti polun ja johdattelevien muotojen kautta otettuna. 29 ja 57 löytyivät myös ilman ongelmia.
Rastin 57 jälkeen otin tietä alle ja leväytin kartan kokonaan auki. Aikaa oli kulunut n. 1:40, joten yli puolet ajasta oli vielä jäljellä. Tähän mennessä olin poiminut kaikki matkan varrella olevat rastit ja elättelin toiveita jopa kaikkien rastien hakemisesta. Tämähän ei siis ole varsinaisesti rogainingin idea, mutta loppuosan suunnittelu oli näin helpompaa kun ei tarvinnut suunnitella mitä jättää väliin.
Tiepätkällä ehdin vähän tankatakin ja moikkailla vastaantulijoita. Piirtelin myös suunnitelmani karttaan ja päivitin alkupään käydyt rastit jotta en eksyisi samalle rastille toistamiseen. Rastin 38 hain pistona tietä pitkin. Haastavat pisteet 56-26-35-75 ja 27 osuivat hienosti kohdalleen ja olipa aikaa vähän fotoillakin rastilla 35.
 |
| Hieno rastipiste # 35. Pieni varmistava kaarros vasemman kautta. |
 |
| Perässä tuli toinen porukka, joten pistin hetkeksi TV-rastin toimintaan. |
Rasti 33 löytyi myös ongelmitta. Sen jälkeisessä samaistuin Hugo-peikkoon, kun jouduin juoksemaan karkuun perässä vierinyttä pölliä. Jyrkässä alamäessä otin tukea puunrungosta, joka olikin senverran laho että se kaatui ja lähti perääni pyörimään. Nilkoillehan se lopulta kopsahti, mutta onneksi ei sattunut mitään. Seuraava oja oli puoli metriä syvä ja mutapohjainen eikä sen päällä ollut jää kestänyt ihmisen painoa...
Rastit 53-71-25-73 löytyivät päivän teeman mukaisesti, eli ongelmitta. Tässä vaiheessa reissua alkoi jo matka hieman painaa eikä evääksi kiireessä valitut suklaapatukat oikein toimineet. Patukan napostelun jälkeen oli 15-20 minuuttia todella hyvä kulku, mutta heti sen jälkeen energiatasot tipahtivat kerrasta. Tämä toistui muutamaan kertaan enkä oikeastaan saanut loppupuolella missään vaiheessa energiatasoa säilymään tasaisena. Väärä eväsvalinta siis.
Rastin 73 jälkeen arvioin jäljellä olevaa matkaa ja päätin jättää rastin 24 pois. Rastia 52 jouduin hakemaan useamman minuutin. Kalliomaastot eivät ole koskaan olleet helppoja paikkoja minulle. Tämä pieni pummi pisti miettimään joutuisinko jättämään toisenkin rastin (23) pois ajanpuutteen vuoksi, mutta kun rastit 21, 22 ja 31 löytyivät kerrasta niin päätin yrittää vielä sitä.
Erikoisen mittakaavan vuoksi jäljellä olevan matkan arviointi oli haastavaa, mutta uskoin 10 minuuttia riittävän hyvin rastilta 23 maaliin siirtymiseen. Juuri sen verran aikaa olikin jäljellä rastilla leimatessani, joten pikaisten fotoilujen jälkeen sai laittaa tossut lentoon. Maalissa aikaa jäi jäljelle kokonaista 59 sekuntia, eli tiukallehan se taas meni, mutta niinhän sen pitääkin.
Kärki löysi kaikki rastit 3 tunnissa ja 10 minuutissa. 10 muutakin joukkuetta ehti tyhjentää koko pajatson. Tuloksissa olin näiden joukkueiden jälkeen 12. Hyvä maasto, hyvä kartta ja hieno keli = hyvä treeni.
 |
| Kartta, reitti ja välärit. Kiertosuunta myötäpäivään. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti