Loppiaisrogaining 6.1.2014

Uusi seikkailuvuosi 2014 potkaistiin käyntiin Loppiaisrogaining-harjoituksen merkeissä. Edellisiin vuosiin verrattuna Rajavillien edustus oli tällä kertaa suppea, kun lopulta vain yksi Rajavilli asettui lähtörivistöön lumettomassa Vantaan Hakunilan urheilupuistossa loppiaismaanantaina.

Soolona starttaamisessa oli se hyvä puoli, että toimintasuunnitelman 8 tunnin reissuun sai tehdä täysin oman maun mukaan. Taktiikaksi muodostui normaalista kaavasta poiketen maksimoida vauhti alussa ja minimoida virheet lopussa. Näin siksi, että päivänvaloa oli tarjolla ensimmäiset 5 tuntia ja tuossa ajassa toivoin pääseväni mahdollisimman pitkälle.

Kartalla tämä tarkoitti kierrosta myötäpäivään, jolloin alkupuoli oli selkeää vauhdikasta etenemistä. Keskivaiheilla oli monta mahdollisuutta lisälenkkeihin ja / tai oikaisuihin, joilla aikaa voisi passailla ennen lopun rastiryppään kimppuun siirtymistä. Laskin checkpointin rastien 27 ja 29 puoliväliin Ultunan risteykseen, jossa olisi oltava viimeistään 7 tunnin kohdalla jotta maaliin ehtiminen olisi turvattu. Matkaa tällä suunnitelmalla arvelin kertyvän n. 40 – 50 kilometriä lisälenkeistä riippuen. 

Nastojen rapina sulaa asfalttia vasten alkoi kello 11 ja alkuvauhti oli varsin reipas – tosin tällä kertaa tarkoituksella. Ensimmäisen rastin jälkeen porukka hajaantui ja toiselta rastilta eteenpäin tein matkaa käytännössä yksin. Ensimmäinen tunti sujui nappiin ja tunnin täyttyessä rastilla 47 napostelin palan energiapatukkaa.

Reissun ensimmäiset minuutit otin rastilta 54, jota etsin ylimääräiset 10 minuuttia. Toinen tunti täyttyi rastivälillä 58 – 36 ja tässä vaiheessa oli pakko tankata lisää evästä kesken haastavan suunnistusvälin. Nautiskelin Bulletmealia (suun kautta) ja mussuttaessa suunnistus kärsi 4 minuutin koukun verran.

Tammikuun lumitilanne...

Rasti 41 mäen päällä.

Kolme tuntia tuli täyteen rastin 46 (näkymätön suo) tienoilla. Samalla täyttyi 20 kilometriä matkaa, eli alkuvauhti oli ollut maastoon suhteutettuna selkeästi kovempaa kuin aiemmissa 8 tunnin eventeissä. Rastin 51 mäelle kiivetessä ja sieltä laskeutuessa alkoi jaloissa tuntua ensimmäiset merkit väsymyksestä ja seuraavalla välillä tutustuin uuteen asiaan nimeltä jalkapohjakramppi. Toinen uusi tuttavuus oli järvi, jonka rannassa ei mennytkään ”kalastajanpolkua”.

Ajallisesti puolivälin rajapyykin saavutin rastia 45 lähestyessä. Tilanne oli hyvä, sillä suorinta tietä 7 tunnin checkpointille oli vain 3 kilometriä ja aikaa siihen siis 3 tuntia. Perinteinen ”eihän tässä mikään kiire ole” –asenne kostautui välittömästi, kun seuraavalla välillä 45 – 37 luin väärää väliä ja painelin puoli kilometriä 45 astetta väärään suuntaan. Muutaman vakauttavan koukun kautta rasti löytyi lopulta ja seuraavalla välillä saikin asennella lampun jo otsalle.

Rasteilla 55 ja 50 väsymys alkoi näkyä haparointina rastinotoissa. Tosin maastokin muuttui alati haastavammaksi ja laskeutuva pimeys antoi myös oman lisämakunsa kuvioon. Vauhti hiipui selkeästi ja muutamalla välillä homma tuntui jo todella raskaalta. Ennätin Ultunan checkpointille kuitenkin juuri 6 tunnin täyttyessä kuten olin toivonutkin. Tästä olisi hyvin aikaa ja pelivaraa kerätä arvokkaat rastit ”loppusuoran” varrelta.

Siitä niin pitkoksia pitkin rip-rap...

Viimeiset 6 rastia löytyivätkin ilman suurempia ongelmia. Tahti oli melko verkkainen ja toissakesän Jukolan viestin polut alueella toivat lisähaastetta etenemiseen epätarkalla kartalla. Viimeiseltä rastilta kohti maalia suunnatessa lampusta loppui virta, mutta onneksi pääsin takaa tulleen joukkueen peesissä katuvalojen pariin ja siitä maaliin. Aikaa jäi käyttämättä reilut 5 minuutti, matkaa kertyi n. 48 kilometriä ja pistepussista löytyi lopulta 105 pistettä.

Kaikkiaan harjoituksesta jäi hyvä maku. Tossu liikkui mukavasti ja maaston haastavuuteen nähden suunnistuskin oli pääosin gripissä. Kaikkiin pummeihin meni yhteensä varmaankin n. 30 minuuttia. Pummit olisivat varmasti vähentyneet, jos mukana olisi ollut joukkuekaveri huolehtimassa siitä, että karttaa luetaan myös ruokailun aikana ja että kartasta luetaan aina oikeaa rastiväliä. Pari pummia pois ja maalin läheltä olisi ehtinyt hakea muutamat 2 pisteen rastit lisää. Jos pistepottia olisi halunnut kasvattaa vielä enemmän, olisi suunnitelmaa täytynyt muuttaa merkittävästi. Tämän suunnitelmarungon lisälenkit tuli koluttua läpi lähes kokonaan.

Kartta ja reitti. GPS:n akku loppu n. kilometri ennen maalia.